Metsähallituksen "luontolahja"

Syväjärven metsää Suomussalmella. Kaunis metsä sijaitsee suojeltujen soiden välissä. Kuva: Greenpeace/Sipilä

Metsähallitus on kertonut valinneensa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi avatun Luontolahja-kampanjan suojelukohteita. Yksi kohde on Syväjärvensärkkä Kainuussa, josta Metsähallitus on valinnut alueen, joka ei alunperinkään sisältynyt hakkuusuunnitelmiin. Hakkuusuunnitelmat ovat herättäneet laajaa paikallista vastustusta Suomussalmella, sillä Syväjärvi on erittäin suosittu virkistysalue.

Juhlavuoden kampanjan tavoitteena on saada jokaiseen Suomen 18 maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia, maanomistajan omistukseen jääviä, pysyvästi suojeltuja luonnonsuojelualueita. Valtio osallistuu kampanjaan suojelemalla yksityisten osallistujien suojelualueita vastaavan pinta-alan, kuitenkin enintään tavoitetta vastaavan hehtaarimäärän. Tämä kaksinkertaistaa kampanjassa suojellun pinta-alan, kerrotaan Luontolahja-kampanjan sivuilla.

Kuulostaa mukavalta, että valtio nyt viimein vastaa 3300 suomalaisen Syväjärvensärkkien puolesta esittämään vetoomukseen. ”Metsähallituksen kohteita on Kemiönsaaresta Lappiin saakka. Muun muassa suomussalmelaisten arvostama Syväjärvensärkkä on suojeltavien listalla”, Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula mainitsee. (Metsähallituksen tiedote 11.9.2017)

Paitsi, ettei vastaa. Tässä kolme syytä siihen.

1. Suomussalmelaiset vaativat huomattavasti enemmän

Suomussalmelaisten arvostama, hakkuilta rauhoitettavaksi vaatima Syväjärven alue on kymmenen kertaa laajempi alue, noin 400 hehtaaria, kuin mitä Metsähallitus nyt suojelee. Paikalliset ihmiset vastustavat hakkuita koska niiden "myötä Säynäjäsuon ja Syväjärven retkeilymetsän kokonaisuus kärsii rajusti. Alue menettää matkailullisen arvonsa ja sen virkistysarvo kärsii kovan kolauksen. Sitä ei pelasta pätkä suojeltua särkkää, sillä ennen ja jälkeen reitin särkkäosuuden hakkuut ulottuvat aivan polun varteen."   

2. "Luontolahja" ei muuta hakkuita

Metsähallitus ei ole tinkinyt hakkuusuunnitelmistaan lainkaan. Suojeluun valittu 40 hehtaarin alue on rajattu hakkuualueiden väliin alueelle, jolle ei ollut hakkuusuunnitelmia.

3. Puolet "luontolahjasta" on jo suojeltu

Nyt suojeluun valitusta valtion alueesta puolet oli jo valmiiksi suojeltu, rajattu pysyvästi metsänkäytön ulkopuolelle Metsähallituksen aarniometsänä. Mikä nyt on ”luontolahja” tässä tapauksessa, kun metsä oli jo valmiiksi suojeltu? ”Tämä kaksinkertaistaa kampanjassa suojellun pinta-alan.”. Ei kaksinkertaista, kun valtio nimeää suojeluun jo valmiiksi suojeltuja metsiä.

Syvajarvi Lehtileike

Ei ihme, että Syväjärvensärkkien paikalliset puolustajat ovat pettyneitä: "Hakkuiden myötä Säynäjäsuon ja Syväjärven retkeilymetsän kokonaisuus kärsii rajusti. Alue menettää matkailullisen arvonsa ja sen virkistysarvo kärsii kovan kolauksen. Sitä ei pelasta pätkä suojeltua särkkää, sillä ennen ja jälkeen reitin särkkäosuuden hakkuut ulottuvat aivan polun varteen", kirjoittaa paikallinen kansanliike sivuillaan.

Metsähallituksen hölmöily Kainuussa on vertaansa vailla. Parhaillaan odotellaan hakkuukoneita Oulujärven saarille, Suomen ainoalle sisävesien retkeilyalueelle, maailman pohjoisimmalle UNESCO:n GeoPark-kohteelle, Natura-alueelle ja aiemmin ”pysyvästi metsätalouskäytön ulkopuolelle” rajattuun 126-200 vuotiaan metsän peittämään Kaarresalon saareen. Valoisien, avarien mäntymetsien rajuja harvennuksia perustellaan ”valoisuuden lisäämisellä ja ulkoiluympäristön parantamisella”. Ulkoilusaarien rannoilla olevissa kylteissä pyydetään maaston herkkyyden vuoksi retkeilijöitä pysymään poluilla, mutta raskaita metsäkoneita tämä ei koske.

Vetoomuksen metsien, niin Oulujärven, Syväjärven kuin muiden uhanalaisten alueiden puolesta voi allekirjoittaa täällä.

Syväjärvensärkkien puolesta on olemassa myös paikallinen addressi, jonka voi erikseen allekirjoittaa täällä.

Matti Liimatainen
Metsävastaava, Greenpeace

  • Suojeltavia metsiä ja soita