Huminakangas, Kinnula
Huminakankaan eteläpuoliset suojelemattomat valtionmetsät yhdistävät toisiinsa Salamajärven kansallispuiston ja Huminakankaan vuonna 2009 suojellun metsäalueen. Suojelualueen raja on vedetty metsäautotiehen ja näin kahden suojelualueen väliin on jätetty 800:n metrin suojelematon vyöhyke.
Alueen metsiä luonnehtii kivisyys, joka paikoin näyttäytyy laajoinakin rakkakivikoina. Hyvin karut kasvuolosuhteet ovat myös syy siihen, miksi vanhoissa harsintahakkuissa näitä männiköitä on kierretty ja ikivanhoja mäntyjä, keloja sekä järeitä mäntymaapuita esiintyy yhä alueella kauttaaltaan. Yksi tienvarren kuvio on noin 15 vuotta sitten harvennettu luontoarvoista huolimatta, mutta yllämainittuja rakennepiirteitä ja harvinaista lajistoa on silläkin yhä merkittävästi.
Kivisten kankaiden lisäksi rajaukseen sisältyy kosteampia kivisiä metsiä, joissa kasvaa lehtipuita, kuten haapaa. Erillisenä muista sijaitseva Ahvenlammen kämppämetsä kansallispuiston rajalla on hieman rehevämpää ja eteläosiltaan valtavien ikimäntyjen hallitsemaa.
Lokakuussa 2021 tehdyn nopean maastokäynnin perusteella kohteella esiintyy juuri sellaista ikimänniköiden lajistoa, kuin rakennepiirteistä saattaa olettaa. Alueen lajistoon kuuluvat mm. erakkokääpä, riekonkääpä, sirppikääpä ja kuuorvakka. Yhteensä tehtiin 40 havaintoa 4:ästä vaarantuneesta, 6:esta silmälläpidettävästä ja 4:ästä muusta vanhojen metsien indikaattorilajista. Pinta-ala 34 ha
-
Luonnonmetsätyöryhmän esimerkkikohteita