Iso Asikkamäki, Pyhäjärvi

Alueella on poikkeuksellisen pitkä laadukkaan mäntymaapuun jatkumo, mistä kertoo useiden aarniometsäisyyttä ilmentävien vaateliaiden ja uhanalaisten lahottajasienten esiintyminen. Maastokäynnillä havaittiin mm. erakkokääpä, riekonkääpä, mäntyraspikka, aihkinahka ja kuuorvakka, jotka ovat tyystin hävinneet lähes kaikista Suomen eteläpuoliskon metsistä.

Mäntyikimetsien lajistolle on tärkeää, että niiden vaatimaa, hitaasti lahoavaa ikivanhaa lahopuuta muodostuu jatkuvasti. Tavallisessa 100-vuotiaassa talousmetsässä tällaisen puun kehittyminen vie vuosisatoja. Isolla Asikkamäellä järeitä aihkeja esiintyy ylispuina ja metsien erirakenteisuuden ansiosta uusia puuvanhuksia ja keloja tulee syntymään tulevina vuosikymmeninä. Elävän puuston jatkumo on aiempien vuosikymmenten harvennushakkuista huolimatta säilynyt sellaisena, että se mahdollistaa vielä vaativan lajiston säilymisen. Jonasuon alueella näitä rakennepiirteitä on säilynyt laajemminkin. Lisähakkuiden aiheuttamaa jatkumon kaventumista tai katkeamista poikkeuksellisen arvokas lajisto ei kuitenkaan kestä.

Metsähallitus ei talousmetsistä merkittävästi poikkeavia suojeluarvoja tunnistanut, vaan viittasi näihin vanhoihin mäntymetsiin istutusmänniköistä tutulla puupelto-termillä. Helmikuussa 2022 kohteelle tehtiin avohakkuuilmoituksia.

Rajaukselta on tehty havaintoja 4:ästä vaarantuneesta, 8:asta silmälläpidettävästä ja 5:estä muusta vanhojen metsien indikaattorilajista. Alueellisesti uhanalaisia silmälläpidettävistä lajeista ovat aihkinahka, riekonkääpä, mäntyraspikka ja silomunuaisjäkälä.

Pinta-ala 62 ha.

Karttalinkki