Kuhmo, Lipukkavaara – Nuolivaara
Kuhmon pohjoisosassa Iivantiirassa on säilynyt kohtalaisen yhtenäinen vanhojen metsien ketju, joka alkaa Lipukkavaaralta ja suuntautuu valtion maita pitkin kaakkoon Nuolivaaran ohi runsaan viiden kilometrin pituisena. Vyöhykkeen metsiä ei ole suojeltu, mutta Nuolivaara ja osa Kynsikankaasta on Metsähallituksen luontokohteina. Aivan vastaavia ja jopa hienompia vanhoja metsiä on kuitenkin tavanomaisina valtion talousmetsinä.
Lipukkavaaran eteläpuoliset vanhat metsät ovat tyypillisiä kuusivaltaisia vaarametsiä, joissa kuusten joukossa kasvaa runsaasti kilpikaarnaisia petäjiä. Vanhojen harsintahakkuiden merkit ovat täälläkin toki näkyvissä, mutta sittemmin metsät ovat luontaisesti kehittyneitä. Metsäpalojen jälkiä on näkyvissä palokantoina. Alueella on myös vanhapuustoisia runsaslahopuustoisia korpia ja lettoista rämettä.
Nuolivaaran ympäristössä kalliot, kankaat ja luonnontilaiset suot vuorottelevat mosaiikkina.
Mäntymetsät ovat luontaisesti syntyneitä ja palohistoriaa, kuten palokoroisia järeitä keloja on huomattavan paljon nähtävissä. Lahopuuta on merkittävästi ja iso osa siitä on uhanalaiselle mäntylajistolle sopivaa ikivanhaa hitaasti kasvanutta keloa. Rehevämmillä kasvupaikoilla kasvaa järeitä haapoja ja vanhoja raitoja. Ojitukselta säästyneet suot ovat enimmäkseen karuhkoa rämettä, mutta paikoin on rehevämpää korpea. Puustoltaan nämä suot ovat myös luonnontilaisen kaltaisia.
Pinta-ala 95 ha
-
Luonnonmetsätyöryhmän esimerkkikohteita