Pitkäsenkangas, Äänekoski
Pitkäsenkankaan kolmiosainen esimerkkikohde on viimeisiä rippeitä Äänekosken Kivetyn alueen vanhemmista metsistä. Vielä kymmenkunta vuotta sitten Kivetyn valtionmaa oli laaja vanhojen ja varttuneiden männiköiden alue vain reilut viisi kilometriä itään eteläisen Suomen parhaasta mäntylajiston ytimestä, Pyhä-Häkin kansallispuistosta.
Näiden metsien suojelu olisi merkittävällä tavalla tukenut Pyhä-Häkin lajiston selviämistä tulevaisuudessa. Suojelun sijaan tulivat kuitenkin laajat hakkuut, joissa esimerkiksi syksyllä 2021 avohakattiin erittäin uhanalaisen lovikäävän elinympäristö. Myös käytännössä kaikki Pitkäsenkankaan metsät on ilmoitettu päätehakattaviksi.
Rajauksen pohjoisin laikku on luonnontilaista suota reunustava, METSO I ja II -kriteeriluokkien mäntymetsä, jossa on näkyvästi aiempien puusukupolvien järeää maapuuta ja keloja sekä jopa muutama aihkimänty. Pitkänen-järven pohjoispäässä pienen suolaikun ympärillä kasvaa tuoreen ja kuivahkon kankaan mänty-kuusisekapuustoista vanhaa ja varttunutta metsää, alarinteestään korpea. Metsässä on yksittäisiä palaneita kelokantoja ja maapuiden joukossa muutamia ikivanhoja mäntyjä. Pitkänen-järven länsirannalla vallitsevat taas mäntyvaltaiset kangasmetsät, joiden väliin jäävissä notkelmissa on korpisia kuusikoita kivien alla solisevine noroineen. Näiden kuvioiden kangasmaat täyttävät METSO-kriteerit pääosin luokassa II ja korvet luokassa I.
Vanhojen metsien lajistoa kaikilla kuvioilla on runsaasti, mikä kertoo Kivetyn alueella vallinneesta hyvästä vanhojen metsien ja ikivanhan mäntylahopuun jatkumosta. Kohteelle toukokuussa 2020 ja lokakuussa 2021 tehtyjen maastokäyntien aikana on kirjattu yhteensä 86 havaintoa 6:esta vaarantuneesta ja 10:estä silmälläpidettävästä lajista sekä 32 havaintoa 11:estä muusta vanhojen metsien indikaattorilajista – kaikki tämä 15 hehtaarin alueelta.
Pinta-ala 15 ha
-
Luonnonmetsätyöryhmän esimerkkikohteita