Ylläs, Kolari
Ylläksen suojelemattomia luonnonmetsiä on kartoitettu vuosina 2020 ja 2021. Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylien välisellä alueella, kansallispuistoon rajautuvilla Yllästunturin rinteillä on täysin suojelematta sekä kevyesti kauan sitten harsintahakattua ikimetsää että koskemattomia tai lähes koskemattomia palon jälkeen syntyneitä luonnontilaisia vanhoja sekametsiä yhteensä peräti 13 neliökilometrin verran.
Lisäksi alueella on Metsähallituksen luontokohteita, jotka nekään eivät ole virallisesti suojeltuja, vaan esimerkiksi kaavoituksen uhkaamia. Alueella kulkevat lukuisat polut, ladut ja muut virkistysreitit.
Nämä vaihtelevat valtionmetsät täyttävät kaikki luonnonmetsän kriteerit ikivanhoine puineen, paksukaarnaisine raitoineen ja täydellisine lahopuujatkumoineen. Yllästunturin rinteen pienilmasto tekee alueesta täysin poikkeuksellisen Suomen oloissa: korkeiden kuusten seurassa on tukkikokoisia haapoja jopa vielä yli 360 metrin korkeudella merenpinnasta. Osa metsistä on kosteita ja reheviä, osa hyvinkin karuja.
Kolarin kunta on yhdessä Metsähallituksen kanssa laatimassa alueelle uutta yleiskaavaa, jonka luonnoksissa valtion omistamille maille aiotaan ohjata runsaasti mökki- ja muuta rakentamista merkittävästi puutteellisin luontoselvityksin.
Ylläksen alueen kestävän matkailun kehittäminen on mahdollista toteuttaa myös ilman näiden upeiden luonnonmetsien ja niiden eliöstön hävittämistä.
Alueen lajistoa on selvitetty pistokoemaisin käynnein eri puolille suojelematonta rinnemetsää. Toistaiseksi alueelta on dokumentoitu 800 uhanalaisen tai silmälläpidettävän metsälajin esiintymää, yhteensä 47:ästä eri lajista. Lisäksi muita vanhojen metsien lajeja on tavattu 20 ja niiden esiintymiä yli 200. Joukossa on hyvin vaateliaita ja harvinaisia lajeja, kuten kalkkikääpä, raidantuoksukääpä ja kuusenneula. Rakennepiirteistä on havaittavissa, että merkittävää lajistoa esiintyy alueella vieri vieressä.
Kohteen pinta-ala: 1264 hehtaaria
-
Luonnonmetsätyöryhmän esimerkkikohteita