Energiapuuterminaalit täynnä järeitä runkoja ja lahopuuta
Puuenergian ilmastovaikutuksista on keskusteltu viime aikoina paljon. Greenpeace tarkasti kolmen suuren eteläsuomalaisen metsähakkeen toimittajan puuterminaalit. Ne olivat täynnä järeää ja lahoa puuta, aivan muuta kuin julkisuudessa kerrotaan energiaksi käytettävän.
Helsingin energian suunnitelmat korvata kivihiili massiivisella puun poltolla ovat esillä tänään, kun kaupunginhallitus käsittelee Mai Kivelän ja 17 muun valtuutetun aloitetta asettaametsäbiomassalle ilmasto- ja luontoystävällisyyden takaavat kestävyysvaatimukset. Kaupunginhallitus ja Helen vastustavat kestävyyskriteereitä. Ne väittävät, ettei sellaisia tarvita, koska ”Helen ... käyttää biomassajakeita, joiden hiili vapautuisi ilmakehään melko lyhyessä ajassa myös ilman energiahyötykäyttöä tai metsään jätettynä.”.
Tämä ei pidä paikkaansa raaka-aineena käytettävän metsähakkeen osalta. Helenin ”melko lyhyt aika” voi tarkoittaa jopa sataa vuotta, ja suurimmaksi osaksi kymmeniä vuosia. Ilmastonmuutoksen kannalta kriittistä kuitenkin on se, että päästöt pitäisi saada alas heti, ei vuosikymmenien kuluttua.
Puunrunkojen, oksien ja kantojen sitoma hiili säilyy puussa ja maaperässä vuosikymmeniä. Hiili vapautuu niistä maastoon jätettynä ilmakehään 30-60 vuoden aikana, ja kannoissa, järeissä oksissa ja rungoissa jopa kolmannes hiilestä voi olla jäljellä vielä 100 vuoden kuluttua. Energiakäytössä hiili pääsee ilmakehään viimeistään 2 vuoden kuluttua korjuusta.
Vuonna 2017 hakkeen valmistuksessa Suomessa käytettiin yli 900 000 m3 eli 12,5% selkeästi ilmastonegatiivisia raaka-aineita: järeää runkopuuta ja kantoja. Järeää puuta käytettäneen enemmänkin, sillä kuitupuun eli sellupuun mitat täyttävä puu tilastoidaan yhteen ensiharvennuspuun kanssa ”pienpuu”- luokkaan eli sen osuus häivytetään näkymättömiin.
Helenin suunnitelmat lisäävät metsähakkeen käyttöä merkittävästi. Alan toimijat ennakoivat kilpailun raaka-aineesta kiristyvän entisestään ja hintojen nousevan. Tämä todennäköisesti johtaa järeän puun lisääntyvään käyttöön vastoin ilmastotavoitteita.
Hakevuori Oy:n energiapuupinoja Askolassa 24.1.2019
Ilmaston lisäksi puun energiakäytössä Suomessakin pitäisi ottaa huomioon ihmiskunnan toinen suuri haaste, luonnon monimuotoisuuden dramaattinen väheneminen. Helen viittaa lausunnossaan ”Energiateollisuuden suosituksiin lahopuiden jättämisestä metsään monimuotoisuuden turvaamiseksi.” Näissä korostetaan esimerkiksi lahopuun lisäämis- ja säilyttämistarvetta talousmetsissä ja kerrotaan haapojen sekä vanhojen, järeiden puiden olevan arvokkaimpia säästettäviä luonnon monimuotoisuudelle.
Kuitenkin juuri näitä puita käytetään erittäin runsaasti metsähakkeen valmistuksessa. Taloudellinen kannuste kaataa monimuotoisuudelle arvokkaat puut on olemassa niin kauan kun hakkeen valmistajat ja loppukäyttäjät luottavat vain suosituksiin ja hyväksyvät nämä raaka-aineeksi ilman velvoittavia kestävyyskriteereitä.
Pienpuuta ja järeää lahopuuta sekaisin Family Timberin Hollolan varastoalueella 24.1.2019. Puut odottavat haketusta Lahti Energian voimalan käyttöä varten.
Greenpeace tarkasti pistokoeluontoisesti kolmen eri metsähaketta toimittavan, noin tunnin matkan päässä Helsingistä sijaitsevan suuren eteläsuomalaisen toimijan energiapuuterminaalit tammikuussa 2019.
Terminaaleissa oli kymmeniä tuhansia kuutioita puuta. Kaikilla kohteilla valtaosa materiaalista näytti olevan kaikkea muuta kuin pienpuuta. Pinoissa oli yleisesti pienpuun seassa 10-40 cm halkaisijaltaan olevia runkoja. Suurimmat olivat ylijäreän tukkipuun mitoissa olevia yli 70 cm runkoja. Pinoissa oli runsaasti energiateollisuuden ja kaikkien metsäalan toimijoiden juhlapuheissa kovasti arvostamaa ja säästettäväksi suosittelemaa haapaa, kaikissa laho- ja järeysluokissa. Ensiharvennuspuun mitoissa olevaa pienpuuta pinoissa oli muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kauttaaltaan vähemmän, siellä täällä järeän puun seassa. Huomionarvoista oli sekin, että pinoissa oli silmämääräisesti arvioituna paljon myös tervettä ja järeää, selluteollisuuden laatuvaatimukset täyttävää puuta.
Erittäin järeää puuta ja pieniä rankoja sekaisin Vapon haketerminaalissa Mäntsälässä 24.1.2019
Oli selitys järeän ja lahon monimuotoisuuspuun päätymisessä energiapuupinoihin mikä hyvänsä, tosiasioina pysyy, että:
a) puut on kaadettu
b) niistä on maksettu kaatajalle rahaa
c) ne eivät ole jääneet metsään pitämään yllä monimuotoisuutta
d) niiden polttaminen pahentaa ilmastonmuutosta koska hiili vapautuu ilmakehään heti, verrattuna vuosikymmeniä- vuosisatoja kestävään hitaaseen lahoamiseen
e) järeän ja lahon puun sekä kantojen käyttäminen hakkeeksi on täysin sallittua, normaalia ja vakiintunutta toimintaa eikä sitä estetä suosituksilla vaan selkeillä kielloilla tai linjauksilla, esimerkiksi sillä että hakkeen käyttäjät eivät osta niistä valmistettua haketta.
Teksti: Matti Liimatainen, kuvat: Jani Sipilä & Matti Liimatainen
