Kolme syytä puolustaa metsiämme juuri nyt
Miksi juuri nyt on tärkeää saada yhteinen äänemme kuuluviin ja puolustaa metsiämme? Lyhyesti sanottuna: hallitus on romuttanut metsiemme suojelun ja nostaa hakkuumääriä suunnattomasti välittämättä luontomme monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksesta.
Metsiemme lajeista jo yli 800 on uhanalaisia. Suurin yksittäinen syy uhanalaisuuteen on tehometsätalous, jota hallitus haluaa biotalouden nimissä nyt kasvattaa entisestään. Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho varoittaakin, että 100-200 metsissä elävää lajia kuolee sukupuuttoon 50 vuoden kuluessa, jos hakkuita jatketaan tällä tasolla (Yle, 18.5.2017).
Myös maamme linnut kärsivät tehometsätaloudesta. Esimerkiksi ennen yleiset lintulajimme, hömö- ja töyhtötiainen, ovat vähentyneet 2000-luvulla niin rajusti, että ne on äskettäin luokiteltu uhanalaisiksi. Niiden elinympäristöt ovat kaventuneet ja erityisesti vanhojen metsien väheneminen on ollut kohtalokasta.
Tehometsätalous yksipuolistaa myös metsämaisemaamme. Jo kaksi kolmasosaa metsiemme luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Häviämässä ovat lumoavat lehdot, mäntyvaltaiset kankaat, korpimetsät ja harjumetsien valoisat rinteet. Hakkuiden jäljiltä istutetut puupellot eivät koskaan korvaa näitä metsiä.
2. Lisääntyvät hakkuut nollaavat ilmastotekomme
Hallituksen tavoitteena on nostaa hakkuumäärät nykyisesta noin 60 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä. Jos hieman leikitellen havannoidaan näitä suunnattomia määriä, pelkästään lisäys tarkoittaa noin tuhatta tukkirekkaa metsistä tehtaille vuoden jokaisena päivänä.
Tutkijat ovat tehneet selväksi, että metsien hakkuiden ja nykyisenlaisen puun käytön lisääminen ei hillitse ilmastonmuutosta vaan metsien ja maaperän hiilivarastojen hävittäminen hakkuissa lisää päästöjä juuri nyt kun niitä tulisi vähentää nopeasti. Jos metsien hakkuita lisätään lähinnä öljyn ja muiden fossiilisten energioiden korvaamiseksi, ilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa lähitulevaisuudessa nielujen vähentymisen ja poltettavan puun heikon energiatehokkuuden vuoksi. Hallitus perustelee biotaloutta juuri ilmastosyillä, vaikka todellisuudessa näillä perusteilla ei ole pohjaa.
“Jos hakkuita lisätään reippaasti sinne 80 miljoonaan tai sen yli, silloin käy niin, että metsät eivät sen jälkeen olekaan enää hiilinieluja ja nämä ilmastohyödyt mitä metsänkasvusta tulee niin, ne menee suunnilleen nollaan”, arvioi Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala (Yle, 24.3.2017)
3. Suomi on sitoutunut suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, mutta…
Metsämme yksipuolistuvat, lajit uhanalaistuvat ja ilmastotekomme nollataan lisäämällä hakkuita. Näiden tosiasioiden edessä on hämmästeltävä hallituksen valintoja, sillä valinnoista tässä on kyse. Miksi metsäluontomme ajetaan ahtaalle? Miksi hakkuiden lisäämistä perustellaan ilmastosyillä, vaikka perustelu on valetta? Miksi Suomi ei noudata kansainvälisiä sitoumuksia vaan tekee juuri päinvastoin?
Tiesitkö, että Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut suojelemaan luonnon monimuotoisuutta? Sopimukset velvoittavat nostamaan suojelualueiden määrän 17 prosenttiin painottaen juuri metsien suojelua. Monimuotoisuudelle arvokkaimmasta kasvullisesta metsämaasta on Suomessa kuitenkin suojeltuna alle 6 prosenttia. Suojellun metsän määrä tulisi kolminkertaistaa, mutta määrä ole nykyisillä suojelusuunnitelmilla käytännössä nousemassa edes puolta prosenttia.
Nyt on tehtävä valinta. Suomen metsät häviävät ja yksipuolistuvat nopeaa vauhtia. Ei katsota vierestä, kun upea metsäluontomme ajetaan ahtaalle. Valitaan metsät hävitykseen sijaan. Valitaan hämyiset kuusikot ja jylhät männiköt, korpimetsät ja lumoavat lehdot. Tee valintasi ja allekirjoita vetoomus nyt.
Vetoomus luettavissa täällä.