Metsähallituksen Oulujärven hakkuualueilta löytyi runsaasti uhanalaisia lajeja

suomeksi
Teltta

TIEDOTE: Metsähallituksen hakkuiden uhkaamilta Oulujärven saarilta löytyi Greenpeacen teettämässä asiantuntijaselvityksessä useita uhanalaisten lajien esiintymiä. Greenpeace vaatii Oulujärven retkeilyalueen Kuostonsaaren ja Kaarresalon hakkuusuunnitelmien jäädyttämistä, kunnes Metsähallitus on tehnyt perusteellisen lajistoselvityksen saarilla.

”Oulujärven saarten suojeluarvot ovat ilmeiset jo pintapuolisella vilkaisulla lajistoon. Metsähallituksen on tehtävä alueella asianmukainen perusteellinen tutkimus, jossa uhanalaisia lajeja löytyy varmasti lisää. Toimitamme lajitietomme Suomen luonnonsuojeluliitolle, joka valittaa hakkuista hallinto-oikeuteen”, sanoo Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen.

Löydettyjen lajien joukossa oli erittäin uhanalainen hiilikääpä. Kuva: Olli Manninen

Hakattaviksi merkityiltä alueilta löytyi 43 Suomen punaisen listan lajin esiintymää. Lajeja on yhteensä yhdeksän, joista yksi on erittäin uhanalainen, yksi alueellisesti uhanalainen, yksi vaarantunut ja kuusi silmälläpidettäviä. Lisäksi tehtiin yli 40 havaintoa ns. indikaattorilajeista, joilla Suomessa mitataan metsien suojeluarvoja. 

Metsähallitus aikoo tehdä tänä syksynä laajat hakkuut Natura-verkostoon, UNESCO:n Geopark-verkostoon ja Suomen ainoaan sisävesien retkeilyalueeseen kuuluvilla Kuoston ja Kaarresalon saarilla. Vuonna 2001 Metsähallitus siirsi Kaarresalon 126¬–200 -vuotiaat metsät pysyvästi hakkuiden ulkopuolelle arvokkaana aarniometsä-luontokohteena, mutta suojelupäätös on nyt peruttu hakkuiden tieltä.

Metsähallituksen Oulujärvelle 2017 laatiman hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan vanhojen metsien lajeille sopivien elinympäristöjen turvaamiseksi alueella tulee tehdä lajistoselvitykset, joita ei linnustoa lukuunottamatta ole tehty. Selvitysten teko on suunnitelmassa luokiteltu ei-kiireelliseksi toimenpiteeksi. Laajoista hakkuuaikeistaan alueella Metsähallitus kuitenkin ilmoitti jo ennen hoito- ja käyttösuunnitelman valmistumista. 

”Metsähallituksen puheiden ja käytännön ristiriita Oulujärvellä on räikeä. Monipuolisen biotalouden edelläkävijäksi itseään kutsuvan laitoksen mielestä hakkuut olivat kiireellisiä, uhanalaisten lajien selvittäminen ei. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuskaan ei kyennyt tunnistamaan suojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä, vaan työ jätettiin ympäristöjärjestöille”, toteaa Liimatainen.

"Metsähallitus ei käytännössä tee luontokartoituksia suojelemattomila alueilla", kertoo lajiasiantuntija Olli Manninen.

Suomen luonnonsuojeluliitto kertoi perjantaina valittavansa Oulujärven hakkuista Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Hakkuita vastaan ovat vedonneet myös Luonto-Liitto ja WWF. Greenpeacen aktivistit Suomesta, Norjasta, Tanskasta ja Saksasta ovat olleet paikalla Oulujärvellä hakkuiden alun perin ilmoitetusta aloitusajankohdasta 15.9. lähtien.

Kaarresalon ja Kuostonsaaren lajihavainnot hakattavaksi merkityiltä alueilta 22.-23.9.2017

-Uhanalaiset lajit: hiilikääpä, hongantorvijäkälä ja ryväsjäkälä, yhteensä 29 esiintymää. Hiilikääpä on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi, johon virallisen arvion mukaan kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä luonnosta. Hongantorvijäkälä on vaarantunut laji, johon kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta. Ryväsjäkälä on alueellisesti uhanalainen laji.
-Silmälläpidettävät lajit eli lajit jotka virallisen luokituksen mukaan lähes täyttävät vaarantuneiden kriteerit: sirppikääpä, samettikesijäkälä, kantoraippasammal, mäntyraspikka, palosuomujäkälä, aarnikaihejäkälä, yhteensä 14 esiintymää.
-Vanhojen metsien indikaattorilajit eli metsäelinympäristön poikkeuksellisista luonnonsuojeluarvoista kertovat lajit: siniorakas, sinijalkaorakas, harsukääpä, levykääpä, helohäivekääpä, kultarypykkä, riukukääpä, lahoneulajäkälä, yövilkka, männynkääpä, koralliorakas, kuusenparakka, korokääpä, karvasorakas, katkokynsisammal, pikkuliuskasammal, yhteensä yli 40 esiintymää.