Metsäjätti UPM ja uhanalaisten lajien hakkuut
Metsäyhtiö UPM on Suomen suurimpia metsänomistajia. Yhtiön mailla on paljon mielenkiintoisia, suojelunarvoisia luontokohteita, jotka kasvavien hakkuiden takia tarvitsevat parempaa suojelua. Olemme yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen ja –asiantuntijoiden kanssa kartoittaneet yhtiön maita ja tekemisiä. Tänä vuonna olemme tehneet muutamia maastokäyntejä, joiden tulokset ovat masentavia.
Toukokuussa löysimme avohakkuun Hattulan Kiimasuo-Löyttysuon alueella luonnonsuojelulain erityisesti suojeleman, kriittisesti uhanalaiseksi luokitellun lahokaviosammalen esiintymispaikalta. UPM oli avohakannut lajille sopivan elinympäristön alkuperäisen suunnitelmansa mukaan, vaikka olimme hyvissä ajoin ennen hakkuuta ilmoittaneet yhtiölle lajiesiintymästä. Tieto UPM:lle toimitettiin avohakattavaksi merkityn 2,1 hehtaarin kokoisen metsätalouskuvion numerona. UPM:n ympäristöjohto kuittasi lähettämämme viestin 2.6.2016 ja kertoi välittävänsä tiedon hakkuusta vastaavalle aluetasolle, ”selvittävänsä lajiasiat” ja tekevänsä selvityksen perusteella ratkaisun toimenpiteistä. Näin joko ei oltu menetelty, tai sitten oltiin. Miten vain, mutta lailla suojellun lajin esiintymä tuhottiin tämän jälkeen täydellisesti tekemällä avohakkuu alkuperäisen suunnitelman mukaisena. Alueella hakattiin samalla myös alueellisesti uhanalaisen kantoraippasammalen esiintymä.
"lailla suojellun lajin esiintymä tuhottiin."
Avohakkuu Hattulan Löyttysuon lounaislaidalla toukokuussa 2017 lain suojeleman uhanalaisen lajin esiintymispaikalla
Heinäkuun alussa jouduimme toteamaan Lopen Ojajärvellä, että UPM:lle jo vuonna 2012 toimittamamme tieto alueellisesti uhanalaisen korpiludekäävän esiintymisestä ei sekään käytännössä ollut vaikuttanut hakkuusuunnitelmiin mitenkään. Yhtiön ympäristöpäällikkö kuittasi lähettämämme koordinaattitiedon lajilöydöstä: "...mainitut lajit otetaan huomioon FSC-vaatimusten mukaisella tavalla, uhanalaiset ja alueellisesti uhanalaiset lajit otetaan huomioon toimenpiteissä.". Lajin esiintymäpaikka oli kuitenkin avohakattu, ja hakkuualueelta oli jopa kerätty suurin osa siellä olleista lahopuista tienvarren pinoihin. Järeitä ja lahoja kuusia oli omissa pinoissaan ja energiarisujen seassa tienvarressa, yksi pino lähes täsmälleen sillä kohdalla tienvarressa mistä tämä lahopuuta ja suojaisaa pienilmastoa vaativa laji oli yhtiölle ilmoitettu.
Avohakattu metsä on UPM:n kartoissa merkitty "erityishakkuukohde", eli teemakuvio- merkinnällä. Tämä liittyy FSC- sertifioinnin vaatimukseen hoitaa 5% metsistä siten, että niillä on kohdekohtainen, normaalista poikkeava ympäristötavoite. Ympäristöpäällikön sähköpostissa kerrottiin, että "alueen luontoarvot turvataan lain, FSC -sertifioinnin ja talousmetsien luonnonhoidon keinoin. Menetelminä ovat muun muassa arvokkaiden kohteiden suojelu, lahopuunsäästäminen ja uuden lahopuun tuottaminen suojavyöhykkein ja säästöpuin sekä teemakuvioin, joilla tehtävät ratkaisut lisäävät alueen monimuotoisuusarvoa."
UPM:n "teemakuvio, jolla tehtävät ratkaisut lisäävät alueen monimuotoisuusarvoa". Kuvan metsä oli pienilmastoltaan suojainen yhtenäinen vanha kuusikko, alueellisesti uhanalaisen korpiludekäävän elinympäristö. Loppi, Ojajärvi-Ojajoki, heinäkuu 2017.
UPM:n metsistä suurin osa on sertifioitu ympäristömerkkinä pidetyn FSC- järjestelmän mukaisesti. FSC edellyttää, että tunnetut uhanalaisten lajien elinpaikat säästetään. UPM ja muu metsäteollisuus ovat Suomen FSC- yhdistyksessä ajaneet linjaa, jonka mukaan uhanalaisen lajin esiintymä katsotaan tunnetuksi vasta, jos tieto toimitetaan täsmällisenä karttamerkintänä tai koordinaattina. Me Greenpeacessa katsomme, että lajiesiintymän sijainnin ilmoittamiseen pitäisi ns. vanhojen metsien lajien eli suojaisaa pienilmastoa ja vanhan metsän määrää ja peitteisyyttä vaativien lajien osalta riittää metsätalouskuvion numero, sillä näiden uhanalaisten lajien suojelussa tarvitaan kokonaisten metsiköiden säilyttämistä. Pienet ns. säästöpuuryhmät tai yksittäiset puut eivät useimmiten ole näiden lajien elinympäristöjä. UPM tietää lajien elinympäristövaatimukset, sillä ne on listattu mm. ympäristöhallinnon verkkosivuilla julkaistuissa lajikorteissa, joissa olevia hoitosuosituksia ja elinympäristövaatimuksia metsäteollisuuskin on ollut tekemässä. Käytännössä nämä suositukset vain eivät aina tunnu kelpaavan.
Esimerkit kentältä osoittavat, että UPM avohakkaa jokatapauksessa metsänsä siten, että lajien elinympäristöt eivät säily sertifikaatin ja ekologisen kestävyyden vaatimalla tavalla – oli lajihavainto sitten ilmoitettu yhtiölle mieleisellä tarkkuudella tai ei. Ympäristösertifikaatin maineessa oleva FSC ei näytä pystyvän estämään standardin vastaista toimintaa, jos hakkaajalla ei ole riittävästi omaa tahtoa ja vastuullisuutta. Säännöllisesti toistuvina nämä tapaukset vaikuttavat motivaatiomme olla mukana järjestelmässä jonka piti olla aidosti parempi vaihtoehto metsäluonnon ja lajiston uhanalaisiksi ajaneelle metsänhoidolle.
UPM:n mailla on eri puolilla Etelä-Suomea tällä hetkellä noin 30 metsäkohdetta, joissa olemme tehneet hakattavaksi suunnitelluilla alueilla runsaaasti havaintoja alueellisesti ja valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista. On epäselvää miten UPM nyt aikoo näiden kanssa toimia. Seuraamme tilannetta.
Matti Liimatainen
Metsävastaava
Greenpeace
