Etelä-Suomen metsät

Suomen metsäluonto on monipuolisinta juuri Etelä-Suomen metsissä. Siitä huolimatta vain alle 3 prosenttia alueen metsistä on suojeltu. Suojelualueiden ulkopuolella hakkuut suuntaavat entistä syvemmälle vanhoihin metsiin.

Suomi on kansainvälisin ympäristösopimuksin sitoutunut suojelemaan vähintään 17 prosenttia maa-alueista, kiinnittäen erityisesti huomiota metsiin. Tästä ollaan vielä kaukana, sillä kasvullisista metsämaista on koko Suomessa suojeltu alle 6 prosenttia. Pääosa suojelualueista on pieniä ja liian kaukana toisistaan. Heikoin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa metsistä on tehometsätalouden käytössä lähes 98 prosenttia. 

Luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää vain määrätietoisella suojelusuunnittelulla. Joka ikinen vielä jäljellä oleva luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen metsä tulisi suojella. Pieniä suojelualueita tulisi laajentaa ja liittää toisiinsa välialueita suojelemalla.

"Alle 3 prosenttia Etelä-Suomen metsistä on suojeltu."

Metsät ovat uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö. Metsissämme elää yli 800 uhanalaista lajia ja yhä useammat lajit ovat jo uhanalaisuuden kynnyksellä. Kaikki vain sen takia, että metsiä hakataan turhaan aivan liian paljon ja suojellaan liian vähän. Esimerkiksi kaikkien tuntemat hömö- ja töyhtötiainen ovat nyt hakkuiden takia luokiteltu vaarantuneiksi. Tutkimusten mukaan yli 100 lajia on jo hävinnyt metsistämme tehometsätalouden takia.

Riittämätön suojelu, hajanaiset ja pienet suojelualueet ja voimistuvat hakkuut aiheuttavat myös sen, että metsämme yksipuolistuvat. Hakkaajien istuttamat mäntypellot eivät korvaa monimuotoisia vanhoja metsiä. Yli puolet Etelä-Suomen metsäluontotyypeistä on jo uhanalaisia. Alla olevista kuvista näet millaista jälkeä UPM ja Tornator ovat tehneet Etelä-Suomen metsissä.

"Tutkimusten mukaan yli 100 lajia on jo hävinnyt metsistämme tehometsätalouden takia."

Mitä voimme tehdä?

Aloita allekirjoittamalla vetoomus. Mitä enemmän meitä on vaatimassa rajaa alati kasvaviin hakkuisiin, sitä paremmin päättäjät ja metsäyhtiöt meitä kuuntelevat. Greenpeace ja muut ympäristö - ja luonnonsuojelujärjestöt Suomessa ovat jo vuosia kartoittaneet Suomen metsiä. Emme vaadi metsätalouden alasajoa. Vaadimme rajaa ja kohtuutta hakkuille.

Suomi on allekirjoittanut useita kansainvälisiä luonnonsuojelusopimuksia, joilla monimuotoisuuden väheneminen on luvattu pysäyttää. Lajien uhanalaisuus on luvattu kääntää laskuun ja suojelualueiden määrä nostaa 17 prosenttiin. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin päättänyt sekä lisätä hakkuita että leikata suojelun rahoituksen niin, että alunperinkin liian pienet suojelutavoitteet jäävät toteutumatta.

"Mäntypellot eivät korvaa monimuotoisia vanhoja metsiä."

Mitä Etelä-Suomessa pitäisi suojella?

Suojelua tarvitaan kaikkialla Etelä-Suomessa. On yhdistettävä suojelualueita toisiinsa ja laajennettava nykyisiä suojelualueita. Uhanalaisten lajien esiintymät tarvitsevat ympärilleen kunnolliset suojavyöhykkeet. Tarvitaan ennen kaikkea laajoja suojelualueita ja suojelukohteiden verkostoja. Suuret maanomistajat ovat avainasemassa; valtio, UPM, Tornator ja muut metsäyhtiöt sekä niin sanotut yhteisömetsänomistajat kuten kirkko, kunnat ja kaupungit. 

Suojelunarvoisia alueita ovat varsinkin Haarikon järvialue Kaakkois-Suomessa uhanalaisine lintulajeineen, UPM:n ja valtion metsät, etenkin vanhat kuusikot Evon alueella Hämeenlinnan-Padasjoen rajamailla, valtion ja yhtiöiden maat Tammelan-Liesjärven-Lopen alueella. Tärkeitä metsiä on myös pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupunkien mailla.

Miksi juuri nyt?

Metsien suojelu on ajettu Suomessa alas. Hallitus lisää hakkuutavoitteita, ja uudet sellutehdashankkeet ajavat metsäyhtiöt yhä syvemmälle yhteisiin metsiimme. Metsät ovat kansallisperintömme ja koti yli 800 uhanalaiselle lajille.  Tule mukaan suojelemaan Suomen metsiä. Allekirjoita metsävetoomus ja liity metsien ystäviin!

Metsäkartat

Allaolevasta kartasta näet ympäristöjärjestöjen kartoittamia ja suojeltaviksi esittämiä metsiä ja soita. Tutki karttaa kokonaisuudessaan täällä.