Lapin metsät
Greenpeace on työskennellyt Lapin metsien puolesta vuodesta 2002 alkaen. Olemme tehneet yhteistyötä saamelaisalueen paliskuntien eli poronhoitajien kanssa valtionmaiden paremman suojelun ja kestävämmän käytön puolesta.
Suurin osa Suomen luonnonsuojelualueista sijaitsee Lapissa. Tästä huolimatta erityisesti valtionmetsien suojelua on lisättävä. Metsien hitaan kasvun takia Metsähallituksen hakkuukohteina ovat usein vanhat erämaamaiset ikimetsät, joiden hakkaaminen heikentäisi myös poronhoidon edellytyksiä.
Saamelaisten kotiseutualueella ja laajemminkin Lapissa erityisesti poronhoitoa varten varatulla alueella metsät ovat tärkeitä porojen laidunalueita. Poroelinkeino tarvitsee metsälaitumia erityisesti kevättalven aikaan jolloin luppoa kasvavat vanhat metsät ovat elintärkeitä ravinnonlähteitä poroille.
Metsien hakkuut ja maanmuokkaus häiritsevät liikkumista, heikentävät luontaisen ravinnon saantia ja sotkevat perinteisen laidunkierron. Lait ja ihmisoikeussopimukset velvoittavat valtiota ottamaan poronhoidon huomion maankäytössä.
Ihmisoikeussopimukset velvoittavat valtiota ottamaan poronhoidon huomion maankäytössä.
Vuosina 2009 ja 2010 saamelaisten kotiseutualueella ja muualla erityisesti poronhoitoa varten varatulla alueella tekemämme yhteistyön ja kampanjointimme tuloksena Metsähallitus ja paliskunnat pääsivät sopimukseen tuolloin tärkeimmiksi tiedettyjen laidunmetsien pysyvästä ja määräaikaisesta rauhoittamisesta hakkuilta. Metsiä suojeltiin ja siirrettiin pysyvästi hakkuiden ulkopuolelle Metsähallituksen päätöksillä kymmeniä tuhansia hehtaareja niin sanotun Metsä-Lapin alueella ja Inarissa.
Metsähallituksen ja muiden maanomistajien hakkuut kuitenkin heikentävät ja haittaavat poronhoitoa edelleen. Ilmastonmuutos on tehnyt talvista aiempaa vaikeampia poronhoidolle, jolloin jäljellä olevien metsien tila korostuu ja metsien hakkuiden tehostuminen aiheuttaa aiempaa suurempaa haittaa. Valtion hallinnassa olevista maista aiotaan jatkossa repiä irti enemmän rahallista tuottoa, joten metsä- ja maankäyttökiistat eivät valitettavasti vielä ole ohi. Alla olevissa kuvissa Metsähallituksen hakkuujälkiä Inarissa vuodelta 2016.
Lapissa on vielä useita luonnon monimuotoisuudelle, ilmastonmuutoksen torjunnalle ja poronhoidolle tärkeitä metsäalueita vailla suojaa.
Vuonna 2016 jatkoimme yhteistyötä Inarissa Muddusjärven paliskunnan kanssa. Poronhoitajien mukaan Metsähallituksen hakkuissa oli ollut ongelmia eikä tehtyjä sopimuksia oltu kaikilta osin noudatettu. Työmme tuloksena Metsähallitus joutui perumaan vuonna 2016 Muddusjärven paliskunnan alueelle suunnittelemansa vanhojen metsien hakkuut ja palaamaan neuvottelupöytään paliskunnan kanssa.