Kainuussa Suomussalmen Vuokissa sijaitseva Vienan reitti on kulttuurihistoriallinen metsä- ja maisemakohde. Metsien hakkuista sen liepeillä on kiistelty toistakymmentä vuotta ja reitti on ollut otsikoissa hyvässä ja pahassa.
Samoissa maisemissa sijaitsevat Malahvian suojelualue, Murhisalo ja Yli-Vuokin virkistysmetsä. Rajan takana Venäjällä on saatu suojelluksi massiivinen Kalevalan kansallispuisto.
Vuosien aikana reitin nimi on museoviranomaisen ja metsähallinnon aineistoissa vaihtunut Vienan reitistä Vuokin reitiksi. Rakkaalla lapsella tietysti on monta nimeä. Myös mainittu: Vuokin reitti Vienaan, Lönnrotin polku. Reitin tunnettavuutta, matkailua ja säilymistä edistämään on perustettu Vienan reitti ry.
Vienan reitin maisemia on hakattu rankasti. Suurin osa n. 25 km:n matkasta kulkee hakatuissa metsissä; nuorissa taimikoissa, tuoreiden aukkojen keskellä, siellä täällä jokunen ns. jättöpuu. Mutta on säästyneitäkin osia, lähes luonnontilaisia vanhoja metsiä ja aiemmista hakkuista jotenkuten toipuneita varttuneempia metsiä, joissa ainakin talvisten hankien aikaan voi kokea suojaisan metsän tunnelman.
Kuvat: reittiä Kevättijärven eteläpuolella. Länteen päin hakattuna Rautiaisenkankaan suuntaan, itään vanhaa metsää Taivallamminkankaalle päin, kuvattuna talvella 2016. Kuvat: Risto Sauso
Olemme viimeisen vuoden ajan keskustelleet reitin ympäristön tulevaisuudesta valtion metsistä vastaavan Metsähallituksen kanssa. Sitä ennen taisteltiin ja riideltiin vuositolkulla. Nyt tarkoitus oli, että keskusteluissa olisi syntynyt yhteisesti hyväksytty ratkaisu reitin metsien käyttöön ja suojeluun vuoden 2020 loppuun mennessä. Näillä näkymin valmista ei ihan vielä tullut, mutta näkemykset eivät ole enää kovin kaukana toisistaan – eipä sillä, ei hakkaamattomia metsiäkään ole kuin nimeksi – joten ehkä jo ensi keväänä tai syksynä alueesta kiistelylle voidaan laittaa piste.
Kävimme reitillä syyskuussa luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija Otto Miettisen, metsänhoitaja ja luontokartoittaja Joni-Matti Kusminin sekä Pentti Kinnusen kanssa. Tästä syntyi kahden 15- minuuttisen videon sarja jonka ensimmäinen jakso on nyt nähtävissä youtubessa. Seuraava osa ilmestyy näillä näkymin lomien jälkeen tammikuussa.
Videon ensimmäisessä jaksossa ollaan Kevättijärven rannalla ja Luotoniemellä. Vielä syksyllä tilanne oli se, että nämä metsät olivat talousmetsää, suojelua vailla. Rannoilla oleva ”ekologinen yhteys”- merkintä olisi voinut tarkoittaa pieniä aukkoja ja harvennuksia, takana olevat metsät ovat moneen otteeseen olleet isomman avohakkuun uhkaamia. Nyt näyttää kovasti siltä, että nämä metsät saavat Metsähallituksen kartoissa täysrauhoitusta tarkoittavan ns. aarniometsäkoodin.
Ja kunhan tämä on varmistettu, on syytä toistaa edellinen käyntini Luotoniemellä. Se oli tammikuussa 2003, kun hiihdettiin kollegoiden kanssa niemeen juuri hakatun talvitielinjan kääntöpaikalle ja pamautettiin pakkasessa auki kuohuviini hakkuiden perumisen kunniaksi. Silloin en jaksanut ajatella, että suojelua pitää odottaa vielä lähes 20 vuotta, mutta onpahan metsä saanut rauhassa vanheta.
Matti Liimatainen
Metsävastaava
