Evon tulevaa kansallispuistoa hakataan

Kuten tiedetään, luontokatoa eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä pitäisi torjua, kts. esim.1, 2, 3). Hallituksen toimet ovat jäämässä kauas todellisesta tarpeesta, mutta jotain sentään tapahtuu: Suomeen on luvattu kaksi uutta kansallispuistoa. Pohjoinen Sallan puisto ei lisää suojellun metsän määrää lainkaan, sillä siellä puiston on kerrottu sisältävän vain jo valmiiksi suojellut alueet. Mutta Etelä-Suomen Evon tiedekansallispuiston alueella metsien suojelu etenisi, kun talousmetsähakkuut vähintään nykyisellä retkeilyalueella lakkaavat.

Evolle ollaan laajalla yhteistyöllä eri toimijoiden kesken esitetty ainutlaatuista tiedekansallispuistoa. Viime syksynä ympäristöministeriö kertoi Evon tulleen valituksi jatkovalmisteluun lukuisten esitysten joukosta. Evolla yhdistyvät tieteellinen tutkimus, retkeily ja tietenkin luonnonsuojeluarvot. Alueella on hienoja vanhojen metsien suojelualueita. Vaikka niiden välisiä metsiä on pitkään hoidettu talousmetsinä, Evo on laaja, yhtenäinen metsäalue, josta olisi mahdollista perustaa Etelä-Suomen suurin metsäinen kansallispuisto. Alustavasti puistoksi on esitetty noin 6000 hehtaarin kokoista aluetta. Mahdollisuuksia olisi laajempaankin kokonaisuuteen.

Evon kansallispuistoa valmistelemaan on nimitetty laaja työryhmä, jolla on aikaa työnsä laatimiseen 30.6.2021 saakka. Nyt tulevan kansallispuiston metsiä kuitenkin hakataan.

Metsähallitus on kertonut hakkaavansa tänä talvena eri puolilla Evon aluetta.Yksi hakkuista tapahtuu suojelumetsässä. Nuorehkon metsän puustosta kolmannes hakataan ja loput poltetaan. Tämä on järkevää toimintaa, jolla edistetään palaneesta puusta riippuvaisten uhanalaisten lajien pärjäämistä alueella.

Mutta muut nyt aloitetut hakkuut ovat talousmetsien hoitoa. Niiden tarkoitus on puuntuotannollinen, vaikka puuntuotanto Evolla on kansallispuiston myötä tulossa nyt tiensä päähän. Metsähallituksen tiedotteessa kerrotaan alueella tehtävän harvennus- ja poimintahakkuita. Näihin kuuluu myös ns. pienaukkojen tekeminen - hakkuut alkoivat niillä ja kuvia näet tässä.

Kansallispuistoissa ei harjoiteta metsätaloutta. Menneiden hakkuiden jälkiä korjataan monilla suojelualueilla nytkin kalliilla rahalla. Tätä luonnontilaa palauttavaa ennallistamista tulee olemaan paljon edessä Evon alueellakin.

Miksi nyt viime metreillä ennen kansallispuiston perustamista lisätään tulevaisuuden ennallistamisvelkaa ja -kustannuksia?

Osa hakkuista heikentää suojeluarvoja välittömästi. Esimerkiksi Ränskälänojan ja Kiukaankiven metsissä on paikoin järeää ja vanhaa kuusta - laskin sata vuosirengasta yhdestä kaadetusta rungosta - ja siellä täällä lahopuuta, tikkojen hakkaamia kuolevia puita, pökkelöitä ja muutama maapuukin.

Kansallispuiston perustamiseen asti Evo on virallinen retkeilyalue. Sen perustamissäännöksessä vuonna 1994 Valtioneuvosto linjasi: "Metsien käsittely ja muut toimenpiteet on toteutettava alueen erityispiirteet säilyttäen pienialaisina ja maisemaan sopeuttaen. Toiminnan tavoitteena on ulkoiluympäristön ja virkistyskalastusmahdollisuuksien parantaminen sekä metsien elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden säilyttäminen."

Miten nyt tehdyt aukot, hakkuutähteet, ajourat, metsien harventaminen entistä yksipuoleisiksi talousmetsiksi ja puuston poisvienti alueelta säilyttävät monimuotoisuutta? Miten tämä  parantaa ulkoiluympäristöä? Hakkuita ollaan ulottamassa Ilves- retkeilyreitin varteenkin.

Vetoamme maa- ja metsätalousministeri Jari Leppään ja ympäristöministeri Krista Mikkoseen. Lopettakaa nyt tulevan kansallispuiston kaataminen sellutehtaalle, annetaan Evon tiedekansallispuistohankkeelle työrauha.

Matti Liimatainen
Metsävastaava