“Paratiisisaari”, “Saimaan kaunein saari”, “salainen helmi” – näin luonnehditaan matkailublogeissa ja -markkinoinnissa Puumalan Rokansaarta. Siellä on pitkiä luonnonhiekkarantoja, korkeiden mäntyjen koristamia harjuja ja kankaita sekä saaren sisällä kiertävä suppalampien järvilabyrintti. Ja UPM:n hakkuusuunnitelmat.
Noin viiden neliökilometrin kokoiselle saarelle mahtuu kourallinen virkistysalueyhdistyksen mökkejä, pari saunaa ja kesäisin vanhassa huvilassa toimiva kahvila. Suurin osa saaresta on mäntymetsää - monin tavoin saaren sisäosissa jo hakattua, mutta paikoin vielä hakkaamatta, jossa vanhimmat osat ovat yli 130-vuotiaita.
Metsäjätti UPM on nyt katsonut, että näin poikkeuksellisen hienossa luontomatkailu- ja virkistyskohteessa kannattaa vielä jatkaa hakkuita. Yhtiön keväällä tekemästä metsänkäyttöilmoituksesta käy ilmi, että se aikoo hakata saaren lounaisosassa omistamansa palstan käytännössä kokonaan (tarkempi kartta allaolevassa galleriassa). Hakkuu kohdistuisi palstaan, joka maastokartalla on varustettu merkinnällä luonnonsuojelualue. Merkintä johtaa harhaan - suojeltu on vain harjumaasto rakentamiselta ja kaivamiselta, ei metsiä. Silti metsätkin tilastoidaan suojelluiksi.
Sen lisäksi, että Rokansaari on hieno matkailukohde, se sisältyy muutama entistä maatalouskäytössä ollutta aluetta lukuunottamatta Natura 2000- suojeluohjelmaan (Lietvesi, FI0500024, 193 km²). Nämä metsät on merkitty suojelutilastoissa luokkaan 1B, “suojellut metsät”, jossa “varovaiset hakkuut” ovat sallittuja. Käytännössä hakkuita ei ole rajoitettu mitenkään, ja niinpä UPM:n suunnitelmat ovat aivan tavallista tehometsätaloutta kaikkine hakkuutapoineen.
UPM mainosti viime viikolla Helsingin Sanomien etusivuilla tekevänsä tekoja luonnon monimuotoisuuden puolesta. Miten hakkuut Saimaan paratiisisaaren jopa 130-vuotiaissa mäntymetsissä palvelevat monimuotoisuutta? Kuvagallerian kaikki kuvat on otettu hakattavaksi merkityistä metsistä. Hakkuukartta ja metsän ikä näkyy viimeisessä karttakuvassa.
Kauniiden maisemien, retkeilyreittien ja metsäisten rantojen lisäksi Rokansaari on myös yksi Saimaa Unesco Global Geoparkin kohteista. Mikä se on? “Geoparkit ovat kansainvälisesti erittäin suosittuja matkailun toimintamalleja, joiden tavoitteena on alueiden kestävä taloudellinen kehittäminen luontomatkailun avulla. Matkailullisen vetovoiman näkökulmasta UNESCO Global Geoparkit ovat rinnastettavissa kansallispuistoihin ja UNESCOn maailmanperintökohteisiin.”“… Henkeäsalpaavien kohteiden ja ainutlaatuisten maisemien kautta Saimaa Geoparkin kertoma tarina Saimaan synnystä avautuu aivan uudella tavalla.”
Lisääkö saaren metsien tehometsätalous matkailullista vetovoimaa? Kuinka UPM ajatteli yli 100-vuotiaiden rantametsien hakkuilla “ainutlaatuista maisemaa” kehittää?
Ilmeisesti yhtiö ei juuri viisastunut Ärjänsaaren kokemuksista, sillä nyt se on jättämässä retkeilijöille, melojille ja muille Saimaan ainutlaatuisesta matkailukohteesta nauttijoille maisemaa, jossa hakkuuaukko alkaa lähes suoraan upeasta hiekkarannasta.
Millaista luontoarvojen ja kestävän metsätalouden edistämistä on hakata poikkeuksellisen kauniissa saaressa, arvostetulla retkeilyalueella, UNESCO:n Global Geopark -kohteessa?
Kuten monta kertaa aikaisemminkin, on kysyttävä taas: Suomessa on kuulema puuta enemmän kuin koskaan - miksi sitä on siis haettava kaikkialta, jopa suojelualueilta, virkistyskohteilta, saarista vesien takaa?
Missä on kate UPM:n biodiversiteettipuheille ja -mainoksille?
