Tieteellistä valaanpyyntiä valtion metsissä

2018 02 16 Lapinjarvi 2 Of 38 Web

Metsähallitus on lähipäivinä aloittamassa hakkuut Uudenmaan Lapinjärvellä. Näissä luonnonkauniissa vanhoissa kuusimetsissä on paljon uhanalaisia lajeja. Alueella viihtyvät uhanalaiset metso, töyhtö- ja hömötiainen sekä vanhojen metsien tyyppilajit pikkusieppo, puukiipijä, pohjantikka ja moni muu. Lapinjärven valtionmaiden lähes 500 hehtaaria vanhaa metsää tulisi suojella hakkuiden sijaan.

Lapinjärven hakkuita on viime vuosina perusteltu milloin mitenkin. On ollut hyönteis”tuhoa”, tutkimusta, metsän elinvoimaa.. Tällä kertaa Metsähallitus haluaa harventaa ja aukottaa vanhoja kuusikoita, jotta suomalaisen kuusen geneettinen monimuotoisuus säilyy. (Kuinkahan metsiemme geenivarat selvisivätkään jääkaudelta nykypäivään ennen suomalaista metsänhoitajaa?)

Geneettisen monimuotoisuuden suojeluun on perustettu erityisalueita: ”Geenireservimetsä on alue, jossa suojellaan tietyn puulajin perimää mahdollisimman monimuotoisena luonnon olosuhteissa, alkuperäisellä kasvupaikalla.”

Geenivarojen suojelu on tarpeellista. Mutta toteutustapa on nyt metsänhoitajan ja selluntuottajan: luonto tarvitsee ohjausta, hakkuita ja hoitoa. Kuria ja järjestystä. Itse se ei osaa säilyttää geenejään, monimuotoisuuttaan, elinvoimaansa, ei mitään. (Kysytäänpä jälleen: miten metsät selvisivät jääkaudelta nykypäivään ennen suomalaista sellupuun kasvattajaa?)

Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen sivuilla runoillaan kaikenlaisia perusteita hakkaamiselle - nyt tarvitaankin lisää taimia metsään. Laitoksen tiedotteen mukaan hakkuilla tehdään ”kasvutilaa uudelle taimiainekselle, jotta luonnon valintaprosessi voi jatkua.”

Luonnon valintaprosessi siis pysähtyy, jos kaikkivoipa metsänhoitaja ei auta. (Hyvä lukija, anteeksi toisto, mutta miten ihmeessä nämä prosessit pysyivät käynnissä ennen suomalaista metsänhoitajaa läpi vuosituhansien?)

Hakattavaksi merkittyä vanhaa metsää Lapinjärvellä 16.2.2018.
Hakattavaksi merkittyä vanhaa metsää Lapinjärvellä 16.2.2018.

Luonnontilaan jätetyssä metsässä luonto tekee itse pieniä, joskus suurempia aukkoja, kun lahoaminen ja tuulet kaatavat vanhoja puita. Syntyneisiin aukkoihin kasvaa uutta metsää. Tämä näkyy selvästi Lapinjärvellä hakkuiden kohteina olevissa metsissä: niissä on kauttaaltaan vanhojen puiden alla taimia, paikoin jopa niin paljon että niitä joutuu väistelemään.

Lapinjärvellä ei ole mitään järjellistä syytä manipuloida keinotekoisesti luonnon omaa kiertokulkua. Mutta kysymys onkin kovan linjan metsänhoitajien maailmankuvasta ja Metsähallituksen tulos- ja hakkuutavoitteista. Vanhanaikaisia pakkomielteitä ja selluteollisuuden puunhankintaa toteutetaan luonnon monimuotoisuuden kustannuksella. Perusteiksi kelpaa vaikka tieteellinen valaanpyynti.

Teksti: Matti Liimatainen

Lue myös:
Luonnonvarakeskuksen seitsemän virheellistä väittämää Lapinjärven hakkuista 2016
Lisätietoja Lapinjärven metsistä

  • Suojeltavia metsiä ja soita