UPM:n avohakkuut suojelukohteissa - yksittäistapauksiako?

Aiemmin tänä vuonna raportoimme UPM:n hakkuista uhanalaisten lajien elinympäristöissä Hämeessä. Tällaisia tapauksia tulee vastaan joka vuosi. Tälläkin hetkellä tiedossamme on noin 30 UPM:n hakkuuseen merkitsemää uhanalaisten lajien elinaluetta eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea. Luonnonsuojelujärjestöjen maastokäynneillä UPM:n mailla tulee säännöllisesti vastaan korpien, puronvarsien ja rantavyöhykkeiden hakkuita ja puutteellisia suojavyöhykkeitä kaikkialla Suomessa. Näistä muutamia esimerkkejä tässä dokumentissa.

Tässä alempana nyt sitten vielä muutama tuore 2017 vuoden tapaus lisää uusimpien jatkoksi.

Ensin kuitenkin jo uutisoidusta uhanalaisen kuukkelin elinalueen hakkuusta. UPM:n edustaja väittää Maaseudun Tulevaisuuden jutussa tänään, että hakkuissa on toimittu metsäsertifioinnin mukaisesti. Iltalehdelle UPM puolestaan selittää, että alueen kuukkelihavainnot "yksittäisiä". Hakkuun kokokin meni reilusti alakanttiin. Nämä ovat härskiä harhaanjohtamista ja saivartelua. UPM tietää tasan tarkkaan, mistä hakkuussa oli kysymys ja mitä kuukkeli ja sertifiointi vaativat. Silti yhtiön sidosryhmäjohtaja kehtaa venkoilla. Tällaista toimintaa kutsutaan nykyään sidosryhmäyhteistyöksi ja vastuullisuudeksi.

FSC- sertifiointi vaatii, että metsänomistaja turvaa tiedossa olevien valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymien elinolosuhteiden säilymisen, mikäli metsätalous on uhanalaisuuden aiheuttaja. Ruokolahden tapauksen tosiasiat: 1. Kuukkeli on alueellisesti uhanalainen laji. 2. Metsätalous on kuukkelin uhanalaisuuden aiheuttaja. 3. Kuukkelin säännöllinen esiintyminen alueella oli UPM:n tiedossa, koska se oli ilmoitettu yhtiölle useaan otteeseen sekä kirjallisesti että suullisesti, tarkan kartan kanssa. 4. Tästä huolimatta UPM hakkasi kaikki kuukkelille sopivat elinympäristöt alueelta: 16,6 hehtaaria avohakkuita ja 6,8 hehtaaria harvennuksia.

FSC velvoittaa uhanalaisten lajien lisäksi myös säästämään arvokkaat elinympäristöt, joihin luetaan mm. korpimetsät ja tietenkin metsälain erityisen arvokkaat elinympäristöt niiden koosta riippumatta, esimerkiksi purojen ja norojen ympäristöt.

Viime kuun lopulla paljastui että UPM on Ruoveden Helvetinjärven reunalla avohakannut satoja metrejä purojen varsia ja niiden ohella korpimetsiä. Rikkeet ovat käsittämättömiä, sillä korpien ja purojen tunnistaminen ei ole rakettitiedettä. UPM on aiemmin saanut mm. FSC- auditoinneissa huomautuksia niin korpien hakkuista kuin liian kapeiksi rajatuista purojen suojavyöhykkeistä. Nyt Ruovedellä hakkuut oli sitten tehty avohakkaamalla puronvarret kokonaan eli ilman mitään suojavyöhykkeitä. Varmuuden vuoksi purojen yli oli vielä ajeltu ristiin rastiin metsäkoneilla eli pienvesiympäristöt oli perusteellisesti tuhottu. Alueiden sijainti löytyy tästä dokumentista.

"Rikkeet ovat käsittämättömiä, sillä korpien ja purojen tunnistaminen ei ole rakettitiedettä."

Tällä viikolla kuultiin samaa kertomaa Keski-Suomen Kivijärven Tynnyrijärviltä. Siellä oli luonnontilaisen puronvarsimetsän lisäksi pantu avohakkuilla sileäksi FSC- sertifikaatin ”erityiskohteita”, joilla pitäisi sertifikaatin ehtojen mukaan olla erityistä merkitystä metsäekosysteemin monimuotoisuuden tai metsien rakenteen monipuolistamisen kannalta eli tavanomaisesta metsästä poikkeava ympäristötavoite. Arvoitukseksi jää mitä tavanomaisesta poikkeavaa on tavanomaiselta näyttävässä avohakkuussa, paitsi karttamerkintä sertifikaattikartalla.