Vienan reitti taas hakkuissa

Edellisen kerran asia oli esillä blogissamme maaliskuussa 2018. Tuolloin hakkuut uhkasivat Rautiaisenmyllyn lähistön maisemametsiä. Paikallisten talkootöinä entisöimä mylly on komea paikka, eräänlainen Vienan reitin portti.

Hakkuut jäivät tuolloin tekemättä metsäteollisuuden jäädytettyä Kainuun kiistametsien puunhankinnan. Metsähallituksen ja ympäristöjärjestöjen kesken on sen jälkeen keskusteltu Kainuun metsäkiistojen mahdollisesta ratkaisemisesta kohtuullisen hyvässä hengessä, joten yllätys oli melkoinen kun huomasimme että vanhentuneet hakkuuilmoitukset näihin maisemametsiin olikin äskettäin uusittu. Siinä yhteydessä huomattiin, että muuallakin reitin lähellä oli samaan aikaan ilmoitettu varsin laajoja hakkuita.

Sen verran edistystä oli tapahtunut, että yksi 0,25 ha:n kuvio on jätetty pois hakkuusuunnitelmista ja 1,58 hehtaaria Vienan reitin opasteiden kohdalla muutettu poimintahakkuuksi. Kuitenkin suurempi osa eli 5,8 ha avohakkuita tällä kohdalla – Metsähallituksen ”maisema-alueella” oli edelleen suunnitelmissa, ja poimintahakkuu siis edelleen aivan väärässä paikassa.

Vienan reitin tunnettavuutta ja matkailua edistämään on tänä vuonna perustettu Vienan reitti ry., jonka järjestämät retkeilytapahtumat ovat olleet suosittuja. Reitin eteen on tehty valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä – polkuhan jatkuu Venäjälle. On suoranainen valopilkku että Kainuussa löytyy yritteliäitä ihmisiä edistämään luonto- ja kulttuurimatkailua.

Vienan reitin puolesta vetosi viimeksi heinäkuussa 2019 laaja paikallinen joukko ihmisiä, kulttuuri- ja matkailualan toimijoita. Metsähallitukselle sekä ympäristöministeri Krista Mikkoselle ja Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle osoitetussa vetoomuksessa oli liitteenä ajantasaiset karttaesitykset siitä, missä Vienan reitin lähimetsiä pitäisi suojella, missä hoitaa maisemaperustein ja missä ennallistaa jo tärveltyjä metsiä.

Metsähallitus ei kuitenkaan vastannut vetoomukseen. Sen sijaan syyskuussa tehtiin vetoomuksen kohteina olleisiin metsiin paljon uusia hakkuuilmoituksia ja otettiin aiemmin ilmoitettuja hakkuita työn alle. Avohakkuille oli nyt jätetty aiemmasta 0-20 metristä poiketen 30-50 metriä etäisyyttä reittiin, mutta harvennushakkuita ja ylispuiden -eli maisemassa arvokkaiden ja vähiin käyneiden vanhojen puiden- poistoja on myös välittömästi reitin varressa.

Isot 4-6 hehtaarin aukot tehtiin jo aiemmin hakkuissa olleelle Aittokankaalle. Kun avohakkuu tulee 30 metrin päähän reitistä, päivä paistaa aukolta läpi. Reitillä ei ole enää yhtään liikaa osuuksia joiden sisällä voi kokea hakkaamattoman metsän tunnelman ja maiseman.

Otimme asian esille sähköpostitse Metsähallituksen kanssa ja twitterissä. Kahden päivän vääntämisen jälkeen Metsähallitus kertoi päättäneensä jättää loput vielä tuossa vaiheessa tekeillä olleista avohakkuista toistaiseksi rauhaan. Mutta muutamaa pienehköä harvennusta laitos ei mitenkään katsonut voivansa jättää tekemättä. Ei vaikka reitti kulkee niiden läpi, osaksi paikallisten talkoina entisöimänä reittinä. Reitin opaste- ja kunnostustyöt saivat vuonna 2017 Maatalousnaisten Vuoden maisemateko- palkinnon.

Tässä vaiheessa peliin puuttuivat sitten Luonto-Liiton aktivistit, jotka menivät 6.11. protestoimaan hakkuita vastaan paikan päälle. Metsähallitus peräytyi lopulta saatuaan samassa yhteydessä tiedon hakkuualueella olevista uhanalaisista lajeista.

Jotkut ovat ehtineet ihmetellä että päätökseen tarvittiin jäkäliä, eivätkä reitin matkailu-, kulttuuri- ja virkistysarvot tai laajan paikallisen joukon vetoomus riittäneet hakkuiden perumiseen. Näyttää pahasti siltä, että reitin metsien hakkuissa on edelleen kysymys periaatteesta: metsätalous ei hyväksy paikallisten ihmisten aktiivisuutta ja mielipiteitä jos ne ovat hakkuita vastaan. Vain hakkuita puoltavat paikalliset kommentit ovat tärkeitä ja arvokkaita ja niistä muistetaan aina mainita.

Ja ennenkaikkea: virkistys-, kulttuuri-, matkailu- ja maisema-arvot eivät saa tulla metsänhakkuiden tielle, sillä metsätalouden ei saa myöntää uhkaavan näitä arvoja. Metsätalouden linja on se, että muiden pitää sopeutua hakkuisiin. Ei päinvastoin, vaikka kyse olisi minkälaisesta erityisalueesta tahansa.

Mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä suojella Vienan reitin ainutlaatuisuutta. Nyt keskeytyneet hakkuut eivät onneksi ehtineet edetä paikallisten talkootöinä kunnostamalle polulle Saunakankaalla. Rautiaisenmyllyn, Saunakankaan ja Syntisenkankaan hakkuusuunnitelmat ovat vielä paperilla ja metsät pystyssä.

Näin Vienan reitin vetoomustekstissä, jonka ovat allekirjoittaneet kymmenien paikallisten asukkaiden lisäksi mm. Juminkeko-säätiön, Kianto-seuran, Lönnrot- seuran edustajat ja monet matkailuyrittäjät.

Vienan reitti sijaitsee suurelta osin valtionmailla. Sen säilymistä uhkaavat Suomen puolella muun muassa metsänhakkuut, jotka eivät ole säilyttäneet Vienan reitin ympäristöä ja näin polku on menettänyt autenttisuuttaan. Vienan reittiä voi verrata museotiehen: ympäröivien alueiden katoaminen voi säilyttää tien, mutta vetovoimansa se menettää.

Vienan reitin maassamme ainutlaatuisten kulttuuri- ja maisema-arvojen turvaamiseksi on vedottu vuosien mittaan mm. Metsähallitukseen. Kalevalaseura on 1.12.2014 tehnyt vetoomuksen Vienanreitin ja kulttuuriperinnön suojelun puolesta 11.12.2014. Suomen luonnonsuojeluliitto, Kainuun luonnonsuojelupiiri ja Luontoliitto ovat 13.12.2016 tehneet vetoomuksen Vienan reitin turvaamisesta osana Suomen satavuotisjuhlallisuuksia. Tämä on siis järjestyksessään jo neljäs vetoomus tämän maassamme arvokkaan muinaismuisto- ja kulttuurikohteen suojelun puolesta.

Vienan reitillä on kansallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen merkitys ja se sopii  suojeluhankkeeksi erinomaisesti. Reitin säilyttämiseksi ja kehittämiseksi on olemassa laaja maakunnallinen tahto ja suunnitteilla on rajan ylittäviä hankkeita. Näillä toimenpiteillä valtio tulisi lisäksi edistämään Kainuun valtion metsienhakkuisiin liittyvän ”metsärauhan” syntymistä.

= = = = = 

Blogin kirjoittaja: metsävastaava Matti Liimatainen