Hakkuualueet metsitetään ilman koululaisiakin – estetään mieluummin uudet avohakkuut ja ojitukset

suomeksi
Pb120053

Kun aikuiset toimitusministeri Sipilä etunenässä kehottavat ilmastonmuutoksesta huolestuneita nuoria istuttamaan puita, he osoittavat vain, että eivät ole ollenkaan ymmärtäneet mitä nuoret haluavat ja mitä ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii.

Viime viikon ilmastolakkoilu sai aikuiset reagoimaan – monet onneksi kannustamaan, kuten Helsingin mielenosoituksessa eduskunnan portailla hienon tsemppauspuheen pitänyt Sitran Mari Pantsar ja jo yli 1200 tieteentekijää tukikirjeessään.

Tuli tietysti myös paheksuntaa, vähättelyä ja ylimielistä setämäistä neuvontaa. Ilta-Sanomien toimittaja kehotti lakkoilijoita ”mielenosoittamisen sijasta konkreettisiin toimiin”, istuttamaan puita hakkuualueille. Toimittaja antaa ymmärtää esittäneensä metsitystoimet ihan vilpittömästä ilmastonmuutoksen torjumisen halusta ja nuorten ymmärtämisestä, mutta kolumnista ei edes haluttu naamioida pois kaikkia ylimielisiä, alentavia tölväyksiä. Esimerkiksi: “...sanoista tekoihin... kaukana mielenosoittajien suosimista kaupunkien keskustoista... kun banderollit on heitetty roskiin... huomio on nyt saatu."

Päätoimitusministeri Juha Sipilä liittyi istuttajakuoroon YLE:n vaalitentissä 20.3.: 

"– Keskusta lähtee siitä, että istutetaan jo ensi kesänä 10 miljoonaa puuta Suomeen, ja otetaan nuoret mukaaan istuttamaan ja nähdään miten tehdään käytännön tekoja suomalaisten hiilinielujen kasvattamiseen.."

Kun te sedät kannustatte ilmastonmuutoksesta huolestuneita nuoria istuttamaan puita, niin osoitatte vain, että ette ole ollenkaan ymmärtäneet mitä he haluavat.

Ojitettua maata avohakkuun jälkeen. Kuva: Greenpeace/Sipilä

Nuoret tahtovat tekoja - eivät turhaa tekemistä tai terapiaa

Katsokaas. Nuorten viesti oli tämä: ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei ole tehty tarpeeksi. Poliitikot ovat laiminlyöneet tehtävänsä. Päästöt on saatava nopeasti alas. Seuraavan 11 vuoden aikana. Miksi? Siksi että näin sanoo IPCC: jos päästöjä ei vuoteen 2030 mennessä saada tarpeeksi alas, lämpötila nousee yli kriittisenä pidetyn 1,5 asteen rajan.

Ilmastolakkolaiset eivät ole pyytäneet aikuisia keksimään heille tekemistä tai terapiaa. Tarvitaan tekoja, poliittisia tekoja, isoja tekoja, ja ennen kaikkea nopeasti. Oma 8-vuotiaani kirjoitti itse puheensa, jonka uskalsi valtavalle yleisölle eduskunnan portailta pitää, vaikka jännitti ja paljon. Hän sanoi, etteivät häntä poliitikkojen arkiteot kiinnosta, vaan turvallinen tulevaisuus.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä heti ja lopetettava nopeasti.

Muista lähteistä, kuten turpeen poltosta, metsien hakkuista ja teollisuusprosesseista tulevia hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä. Otetaan esimerkiksi selluteollisuus ja synnyinkaupunkini Äänekosken ”biotehdas”, jonka päätuote on hiilidioksidi. Sitä tuutataan ilmastoa lämmittämään peräti 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa, kun sitä varsinaista tuotetta eli sellua tulee 0,9 miljoonaa tonnia.

Maaperän ja metsien hiilensidontakykyä ei saa heikentää ja metsäkato on saatava loppumaan.

Hallitus haluaa hakkuita nykyisestä noin 65 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

Taimia istutetaan jo nyt - hakkuiden vähentäminen auttaa

Suomessa istutetaan uudet taimet avohakatuille alueille metsäalan palkkatyönä tai maanomistajien omana työnä. Siihen velvoittaa laki ja niin tapahtuu. Talousmetsien taimet eivät jää istuttamatta, vaikka koululaisia ei istutustalkoisiin laitettaisikaan. Se ei siis ole jotain uutta tuottava ilmastoteko millään mittarilla.

Sen sijaan tiedetään hyvin, että avohakkuun jälkeen metsä toimii hiilen lähteenä, eli ilmastonmuutoksen pahentajana, vielä ainakin 20 vuotta avohakkuun jälkeen. Päästöjä siis lisätään juuri nyt kriittisenä aikana, kun niitä piti saada laskuun. Metsämaalle raivattu metsäautotie aiheuttaa metsäkatoa eli pysyvän hiilensidonnan menetyksen. Turvemaiden ojitus avohakkuun jälkeen aiheuttaa paitsi ilmastopäästöjä, myös vesistöhaittoja.

Niinpä todellisia ilmastotekoja olisivat uusien avohakkuiden ja ojitusten estäminen ja metsäteiden palauttaminen metsiksi. Aloittaa voisi vaikka kaikille yhteisiltä valtionmailta, kuntien ja kaupunkien sekä suurten, miljardivoittoja ilmaston ja yhteisen luonnon kustannuksella tekevien metsäteollisuusjättien metsistä.

Ilmastohyödyllinen metsityskohde Suomussalmella: Metsähallituksen avohakkuita varten rakennettu tienpätkä liito-oravametsässä.
Ilmastohyödyllinen metsityskohde Suomussalmella: Metsähallituksen avohakkuita varten rakennettu tienpätkä liito-oravametsässä.

Greenpeace auttaa mielellään ilmastolakkolaisia etsimään sopivia kohteita tällaiselle konkreettiselle ilmastotoiminnalle ja on tarvittaessa muutenkin tukena. 

Matti Liimatainen

https://twitter.com/MLiimatain...

PS. Kaikille metsäalan inttäjille totean, että kirjoittaja tai hänen työnantajansa eivät nyt kuitenkaan ole sitä mieltä että puiden istuttaminen on turhaa. Sekä kirjoittaja että Greenpeace - erityisesti Venäjällä - ovat istuttaneet puita ja tekevät niin jatkossakin. Puita kannattaa istuttaa monista hyvistä syistä, vaikkapa omaksi iloksi ja hyödyksi.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta metsitys kannattaa sellaisilla maa-alueilla, jotka muuten eivät kasvaisi metsää. Suomessa metsityksen merkitys ilmastonmuutoksen hidastajana on hyvin vähäinen, jos ajatellaan mittakaavaa, aikajännettä ja kustannuksia, etenkin verrattuna muihin mahdollisiin toimiin.

---

Ei katsota vierestä, kun hiilivarastojemme kiihtyvä hakkaaminen nollaa muut ilmastotekomme ja vanhojen metsien hävittäminen ajaa metsäluontomme ahtaalle. Suojellaan metsiä yhdessä. Allekirjoita metsävetoomus nyt.