Miten metsä meidät pelastaa
Ilmastonmuutokselta selviämisen yhtälö on yksinkertainen. Ilmastopäästöt on saatava pienemmäksi ja hiilinieluja on kasvatettava. Ei siis joko-tai vaan sekä-että.
Hiilinielu on jostain syystä koettu vaikeaksi sanaksi ymmärtää, vaikka se suomenkielisenä ilmaisuna on hyvin kuvaava. Jo koulussa opimme, että jokainen yhteyttävä kasvi nielee ilmakehästä hiilidioksidia ja muuttaa sen veden ja auringon energian avulla hapeksi ja sokeriksi. Ja siinä sokerissa on se hiilidioksidin hiili varastossa eikä ilmastoamme lämmittämässä.
Me suurten pohjoisten metsien alueella asuvat elämme valtavan hiilinielun keskellä. Jo tähän mennessä metsiemme puissa ja maaperässä on tallessa suuri määrä hiiltä - vain maailman valtamerissä on hiiltä varastossa enemmän kuin pohjoisissa metsissä.
Koska ilmastonmuutos ei tunne rajoja, meidän on pakko pitää huolta kalleimmasta aarteestamme - hiilinielusta metsissä - koko ihmiskunnan puolesta. Tässä kolme tärkeintä tehtäväämme.
Hallitus haluaa lisätä hakkuita nykyisestä noin 65 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.
Kasvatamme metsiämme enemmän kuin hakkaamme - paljon!
Metsäteollisuus kertoo mielellään, että metsämme kasvavat jo nyt enemmän kuin, mitä niitä hakataan. Totta, mutta hiilinielua on kasvatettava vielä enemmän. Silti hallitus haluaa päinvastoin lisätä hakkuita nykyisestä noin 65 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Sitä ei ilmasto tutkijoiden mielestä kestä. Bios-tutkimusyksikkö on todennut, että ilmakehään päätyvät nettopäästöt Suomessa kasvavat 30 prosenttia lisääntyvien hakkuiden takia, jos hallituksen suunnitelmat toteutettaisiin.
Hakkuumäärien kasvu on pysäytettävä ja hakkuut on saatava pienentymään tasolle, joka takaa riittävän nopean hiilinielun kasvun.
"Mikäli hallituksen ilmasto- ja energiastrategian ehdottamat uudet toimenpiteet toteutetaan, kasvavat ilmakehään päätyvät nettopäästöt silti 30 prosenttia. Päästöjen kasvu johtuu pitkälti lisääntyvien hakkuiden aiheuttamasta hiilinielujen pienenemisestä.
– ANTTI MAJAVA, väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä.
Ilmakehään päätyvät nettopäästöt Suomessa kasvavat 30 prosenttia lisääntyvien hakkuiden takia.
Hautaamme suunnitelmat uusista kertakäyttötuotetehtaista
Sen sijaan että me suomalaiset kantaisimme vastuunsa hiilinielujen kasvattamisesta, meillä jotkut haluavat pitää huolta maailman kertakäyttöpahvimukeista ja pakkauskartongista. Äänekoskella on juuri avattu Euroopan suurin sellutehdas. Tehtaan päätuote on hiilidioksidi, jota syntyy täyskäynnissä yli 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Sellua tehtaalta tulee vain puolet tästä tonnimäärästä. Lisäksi Kuopioon ja Kemijärvelle suunnitellaan uusia sellutehtaita ja Kemiin tehdasta, jossa käytetty puu poltettaisiin auton moottorissa suoraan ilmakehään. Yksin Kuopion hanke niittäisi puuta saman verran kuin koko Pohjois-Savossa hakataan jo nyt. Yhtään näistä hankkeista ei saa toteuttaa.
Luonnonmetsissä hiilinielu pysyy vakaana.
Pidämme luonnonmetsät pystyssä
Luonnonmetsissä - kuten luonnonsuojelualueilla - hiilinielu on pysyy vakaana. Vanhat puut kuolevat, lakkaavat toimimasta hiilinieluina ja päästävät hitaasti niihin varastoituneen hiilen ilmakehään. Samaan aikaan kasvaa kuitenkin elämän luonnollisella voimalla uusia nuoria puita, jotka ovat tehokkaita nieluja. Avohakkuussa sen sijaan hävitetään hiilinielu kertaheitolla, ja samalla vapautetaan myös maaperän varastoitunut hiili ilmakehään. Meillä ei ole aikaa odottaa sitä, että istutetut taimet muutaman kymmenen vuoden päästä ovat taas tehokkaita hiilinieluja.
Nyt on hyvät luonnontieteelliset syyt ryhtyä halaamaan puita! Ne ovat luonnollisin liittolaisemme pelastamaan meidät ilmastonmuutoksen seurauksilta. Ja osaavat ne useiden tutkimusten mukaan muutenkin lohduttaa meitä.
Teksti: Juha Aromaa
Kuvat: Jani Sipilä
-------------
Nyt kun hallitus haaveilee uusista sellutehtaista ja biotalousinto ajaa hakkuut entistä syvemmälle metsiimme, on meidän yhdessä suojeltava niitä - ja ilmastoamme. Allekirjoita metsävetoomus nyt!
-------------