UPM:n hakkuut uhkaavat Evon-Taruksen retkeilyalueen vanhoja metsiä ja maisemia
Metsäjätti UPM on tammikuussa aloittamassa hakkuita Taruksen retkeilyalueella Padasjoella. Hämeenlinnan kaupungin omistama Tarus on osa maankuulua, retkikohteena vuosi vuodelta suositumpaa Evon retkailyaluetta.
Evo on listattu tärkeäksi metsiensuojelun kehittämisalueeksi. Nyt suunnitellut avohakkuut kohdistuvat Ilves-reitin varteen suojelullisesti arvokkaisiin yli 140-vuotiaisiin metsiin Iso-Tarus -järven eteläpuolella. Järven pohjoisrannalla aiotaan avohakata paitsi retkeilyreitin vartta, myös leiri-, parkki- nuotio- ja opastuspaikka. Avohakkuun reunanauha on roskakatoksessa, joten se sentään saattaa säästyä.
Evo on maamme suosituimpia retkeilykohteita. Viime vuodet tasaisessa kasvussa olleet käyntimäärät ovat suuremmat kuin monen kansallispuiston.
Greenpeace on aiemmin kampanjoinut valtion retkeilyalueen avohakkuita vastaan. Tässä saavutettiin erävoitto 2018 kun Metsähallitus ilmoitti että retkeilyalueen avohakkuista luovutaan.
Nyt metsäyhtiö UPM on tekemässä avohakkuita ja avohakkuuta käytännössä vastaavia siemenpuuhakkuita Taruksen puolella retkeilyaluetta. Hakkuut pilaisivat maiseman, retkeilyn ja luonnonarvojen kannalta todella tärkeitä kohteita. Vetoamme että niistä luovuttaisiin.
Iso-Tarus -järven pohjoisrannalla mieleen tulee Pentti Linkolan kärjistys, että jonain päivänä ihmisten pihapuut ja marjapensaatkin revitään sellutehtaalle. Tässä ei olla siitä kaukana, kun retkeilyalueen avohakkuussa aiotaan puhdistaa kaikissa reitti- ja opastekartoissa näkyvä paljon käytetty järvenrannan leiri-, nuotio – ja opastepaikka vanhasta järeästä puustosta. Metsänkäyttöilmoituksen mukaan tätä seuraisi vielä maanmuokkaus. Tästä hakkuu jatkuisi Ilves-reittiä pitkin: aiemmissa hakkuissa säästynyt noin 40 metriä kapea vanhapuustoinen rantakaista taimikon ja rannan välistä puhdistettaisiin välitöntä n. 10 m rantavyöhykettä lukuunottamatta.
Iso-Taruksen pohjoisrannan metsikössä on leiripaikka, nuotiopaikka, roskien lajittelupiste, opastetaulut ja parkkipaikka. Opastetauluja lukuunottamatta nämä jäävät suunnitellulle avohakkuualueelle.
Avo- ja siemenpuuhakkuut sijaitsevat punaisin ympyröin merkityillä alueilla. Pohjakartta: Taruksen kämpät ja laavut- esite, Hämeenlinnan kaupunki 2019
Karttaan on punaisin ympyröin merkitty alueet joiden sisään avo- ja siemenpuuhakkuut sijoittuvat. Alueella on suunniteltu myös harvennuksia. Ne eivät ole retkeilyn ja luonnonsuojelun kannalta ongelmia. Pohjakartta Taruksen kämpät ja laavut- esitteestä, Hämeenlinnan kaupunki 2019.
Karhumäen eteläpuolella Ilves-reitti kulkee vanhassa metsässä. Se on nyt merkitty avohakattavaksi.
Järven eteläpuolelle on merkitty luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien avohakkuita. Ilves-reitin varrella on monenlaisia maisemi, mutta näillä main Karhumäellä ja Isomäellä reitti kulkee vielä toistaiseksi sankan vanhan kuusikon ja männikön sisässä. Avohakkuuseen on nyt menossa metsänkäyttöilmoitusten tietojen mukaan 127-148- vuotiaita metsiä. Metsät ovat monimuotoisia ja arvokkaita; luonnontilaisten korpien ja rämeiden reunametsiä, pienipiirteistä jyrkkää ja kivistä maastoa.
Osa hakkuista on merkitty soidensuojelun täydennysohjelmalla suojeltavaksi ehdotettuihin metsiin Kelkutteenojan pienvesikohteen reunalla. Avohakkuu tulee aivan liian lähelle puron korpisia rantametsiä, puroelinympäristöön laskevalle rinteelle. Pienvesien vahingoittumisesta hakkuissa on viime aikoina puhuttu paljon. Luonnontilaisena säilyneitä virtavesiä, rantametsiä ja -soita on Etelä-Suomessa hyvin vähän jäljellä ja niitä tulisi kohdella suurharvinaisuuksina, ei avohakkuukohteina.
Avohakkuun reunanauhat lähellä Kelkutteenojan puroa, soidensuojelun täydennyskohteella. Maastossa on havaittavissa lähteisyyttä, mutta avohakkuussa ei tässä ole jäämässä varjostavaa reunapuustoa.
Iso-Taruksen eteläpuoliset metsät olisivat ensiluokkaisia suojelukohteita. Metso- ohjelman kriteerit täyttyvät selvästi: on lahopuuta, korpea, rämettä, kalliota, lähteisyyttä, pienvettä. Maanomistajan tarjotessa ELY-keskus hyvin todennäköisesti ostaisi alueet suojeluun täydellä korvauksella.
Hakkuualueiden rajaukset vaikuttivat paikoin olevan ristiriidassa myös UPM:n tälläkin alueella käyttämän FSC- sertifioinnin vaatimusten kanssa. Avohakkuita ei pitäisi tehdä esimerkiksi vesitaloudeltaan luonnontilaisissa suometsissä tai välittömästi niiden reunoilla. Kaavaan merkittyjen retkeilyreittien lähimaisemassa metsien uudistamisen pitäisi olla pienialaista; nyt on monta kertaa keskimääräistä suurempia aukkoja. Hakattavien metsien rakenne on monin paikoin sellainen, että uhanalaisia lajeja löytyisi varmasti.
Kaikenkaikkiaan avohakkuu on huono metsien käyttötapa retkeilyalueella. Hämeenlinnan kaupunki saisi suoria tuloja metsistä myös suojeluun myymällä. Evon retkeilyn ja matkailun paikallis- ja aluetalouteen tuoma lisä on selkeä ja raportoitu monessa yhteydessä. Ihmiset eivät tule katsomaan avohakkuita, ehjä luonto ja maisemat ovat vetovoimatekijöitä.
UPM metsän asiakaslehdessä 2015 Hämeenlinnan kaupungin edustajat kertovat: ”...haluamme sovittaa yhteen retkeilyn ja metsätalouden. Se vaatii tietysti suunnittelijalta paljon, mutta on kokemustemme mukaan täysin mahdollista.”.
Näin sen pitäisi olla, mutta nyt ei siltä vaikuta. Jäämme kuulolle ja seuraamme tilannetta.
Evon alueesta on esitetty kansallispuistoa. Alue on monella tavalla sen arvoinen. Perusteluista voi lukea täältä. Kannatamme tätä aloitetta lämpimästi. Allekirjoita sinäkin vetoomus kansallispuiston puolesta.
Teksti: Matti Liimatainen
Tiedot perustuvat 29.11.2019 maastokäyntiin ja 8.11.2019 tehtyihin hakkuu- eli metsänkäyttöilmoituksiin metsaan.fi- palvelussa.
