Luontokatohakkuita valtionmailla

Suurin osa kohteista on Luonnonmetsätyöryhmän, osa ympäristöjärjestöjen kartoittamia. Nämä metsät ovat
1) puustoltaan vanhoja ja luonnontilaisen kaltaisia, tai 2) siten monimuotoisia ja ympäristöstään erottuvia, että täyttävät Metso-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet, tai 3) ovat ekologisia yhteyksiä suojelualueiden välissä. Lisäksi 4) suurimassa osassa näitä kohteita tunnetaan uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien sekä suojelullisesti arvokkaiden metsien indikaattorilajien esiintymiä.

Nämä valtion omistamat metsäkohteet pitäisi osata jättää hakkaamatta ja suojella osana luontokadon torjuntaa.

Selänoja, Hausjärvi-Riihimäki

Vain 5 km Riihimäen keskustasta itään sijaitsevan kohteen metsät täyttävät Metso 1- ja 2- arvoluokkien kriteerit. Kohteella on runsaslahopuustoista, monin paikoin rehevää metsää, jopa lehtoa, ja yli 300 metriä Vantaanjoen rantametsää, mikä lisää suojelu- ja monimuotoisuusarvoja huomattavasti.

Kohteella on tehty runsaasti havaintoja uhanalaisista tai vanhaa metsää indikoivista lajeista: vaarantunut aarnisammal, alueellisesti uhanalainen rakkosammal, silmälläpidettävä norjantorvijäkälä sekä indikaattorilajit ruoste- ja rusokääpä. Lisätiedot ja kuvat

Vitkälla, Ruotsinkylä, Tuusula

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Runsaslahopuustoinen Metso-kriteerit täyttävä vanha kuusikko, avohakkuu tulossa. Karttalinkki.

Brännängen, Lapinjärvi

Ympäristöjärjestöjen kartoittama kohde. Pieni METSO-kriteerit täyttävä erittäin runsaslahopuustoinen kuusikko jossa avohakkuusuunnitelma. Karttalinkki.

Ilveskallio, Lapinjärvi

Uudenmaan arvokkaimpia vanhojen metsien lintualueita. Luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi useiden vuosien linnustoseurantojen tuloksena. Hömö- ja töyhtötiainen, kanahaukka, monia muita uhanalaisia ja vanhojen metsien lintulajeja vahvoina pesivinä kantoina. Paljon alueellisesti ja valtakunnallisesti uhanalaisia sammal- ja jäkälälajeja. Lisätiedot ja kuvia

Juurikkasuo, Virolahti

Virolahden Juurikkasuolla on pääosin tuoreen ja kuivahkon kankaan männikköä sekä runsaspuustoista korpimetsää. Metsät täyttävät Metso-ohjelman suojelukriteerit luokissa 2 ja paikoin 1. Juurikkasuon eheä kokonaisuus on seudun pirstoutuneessa metsämaisemassa suojelullisesti hyvin arvokas.

Luonnonarvoiltaan arvokkaisiin metsiin ei ylipäänsä tulisi enää kohdistaa hakkuita Kaakkois-Suomessa, jossa metsiensuojeluaste on maan matalimpia. Tämä tilanne lisää Juurikkasuon suhteellista merkitystä.

Juurikkasuon hakattavaksi suunnitellulta osalta tunnetaan kolme uhanalaisen rakkosammalen esiintymää sekä silmälläpidettävä norjantorvijäkälä. Lisätiedot ja kuvat

Korppinotko, Leppävirta

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde tunnetulla kuukkelialueella. Avohakkuuilmoitukset tehty lokakuussa 2023. Hakkuualueella silmälläpidettävä laji kuusenhäivelö ja vieressä samassa metsikössä paljon muita uhanalaisia lajeja. Hakkuu pirstoo jo muutenkin pieniä vanhan metsän laikkuja, jotka täyttävät Metso-kriteerit. Avohakkuita tehdään myös Pitkä-Kohman järveen laskevilla rinteillä. Karttalinkki. / Lisätietoja

Takkaniemi-Keskisalo, Heinävesi

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Esimerkkikohde rajautuu Kermajärven Natura-alueeseen sen kaakkoisosassa. Kohde on osa laajempaa Takkaniemen-Hyövynniemen luonnoltaan arvokasta suojelematonta valtionmaakokonaisuutta. Hakkuualueilla on runsaasti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymiä: yhteensä niiltä on tehty 31 havaintoa 11 eri vanhojen metsien lajista, mm. vanhojen metsien ikoninen tyyppilaji raidankeuhkojäkälä sekä hömö- ja töyhtötiainen. Lisätiedot ja kuvat

Nahkiaismäki ja Leipämäki (Kielua), Savonlinna

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Esimerkkikohde yhdistää kaksi Etelä-Savon merkittävintä vanhojen metsien suojelualuetta, Koloveden kansallispuiston ja Kakonsalon Natura-alueen. Rajaukseen kuuluu monenlaisia metsiä, joista suurin osa täyttää METSO-ohjelman kriteerit. Rajaus toimitettiin Ympäristöministeriölle keväällä 2020 kansallispuiston laajennusehdotuksena (yht. 603 ha), joten kohde sisältää myös kokonaisuudelle tärkeitä nuorempia metsiä. Kohteella isot hakkuusuunnitelmat lähinnä näissä nuoremmissa, ei kauttaaltaan Metso-kriteerit täyttävissä osissa: kymmeniä hehtaareja harvennuksia, muutama avohakkuu. Tärkeä mm. Etelä-Suomessa uhanalaisen kuukkelin elinalueena. Lisätiedot ja kuvat

Naaranlahti, Savonlinna

Pieni Metso-kriteerit täyttävä järeä ja rehevä, paikoin runsaslahopuustoinen rantakuusikko avohakataan, koska valtio ei halua jättää tätä laajalla alueella ainoaa vanhapuustoista alle 2 hehtaarin metsänriekaletta pystyyn. Aiheesta on keskusteltu Metsähallituksen ja LUKE:n kanssa useaan otteeseen. Laitokset ovat todenneet, että luontokato ja Metso-kriteerit eivät koske heitä tässäkään tapauksessa. Avohakkuun keskelle jätetään monimuotoisuuskulissiksi pieni soistunut painanne, jonka pienilmasto ja valaistusolosuhteet menevät pilalle. Karttalinkki.

Pitkäkorpi, Kivijärvi

Pienenpieni 3 hehtaarin rajaus josta poimintahakataan n. puolet. Alueellisesti uhanalainen kuusenneulajäkälä, silmälläpidettävä silomunuaisjäkälä, erittäin uhanalainen hömötiainen. Karttalinkki.

Tammalahdenkorpi, Kivijärvi

Vaarantuneen töyhtötiaisen elinympäristön hakkuu. Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde on monen muunkin punaisen kirjan lajin elinympäristö. Lisätietoja.

Maaherransuo - Sysilampi, Ähtäri

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Turvekangas-suo-soistuma-kangas-mosaiikkia, järeää puustoa ja järeääkin lahopuuta, vähintään selkeästi METSO II ja osin I-kriteerit täyttäviä. Paikoin suojeluperusteena hydrologia ja suojavyöhyke suolle. Suohon laskeva rinne on jäkälikkökangas, jossa runsaasti järeitä ylispuita. Erinomaisen tärkeä laidun esimerkiksi metsäpeuralle. Lisätietoja / Karttalinkki

Lakianeva, Jämijärvi

Pieni luonnonmetsätyöryhmän osin kartoittama, osin jatkoselvitykseen kirjattu kohde, jossa avo- ja harvennushakkuusuunnitelma. Uhanalainen hongantorvijäkälä ja alueellisesti uhanalaiset hentoneulajäkälä ja rakkosammal. Karttalinkki.

Peurajärvi, Nurmes

Peurajärven alue sijaitsee Hiidenportin kansallispuiston ja Paistinvaaran vanhojen metsien suojelualueen välissä, joten sen merkitys ekologisena yhteytenä on suuri. Metsistä suurin osa on harjujen ja rantojen luonnehtimia, vähintään METSO II -luokan erirakenteisia männiköitä, joiden ikä vaihtelee arviolta 100 ja 150 vuoden välillä. Etenkin rannoilta löytyy satojen vuosien ikäisiä aihkimäntyjä ja keloja. Luonnonmetsistä suurin osa kuuluu suosittuun Peurajärven virkistysalueeseen. Kohteen metsissä havaittiin 6 uhanalaista, 7 silmälläpidettävää ja 3 muuta vanhojen metsien lajia. Lisäksi havaittiin vaarantunut pyy sekä silmälläpidettävät pohjansirkku ja järripeippo. Alueelle on suunniteltu laajat hakkuut, joita vastustavat mm. paikalliset partiolaiset ja retkeilijäyhdistys. Lisätiedot ja kuvat.

Haapavaara, Nurmes

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Haapavaaran länsirinteen tuoreet ja kuivahkot kankaat ja Viinasuon räme ovat paikoin kallioisia, mutta melko järeäpuustoisia männiköitä, joissa esiintyy ylispuina suuria kilpikaarnaisia petäjiä ja kuusen alikasvos on paikoin runsas. Puuston ikä on paikoin 180 vuotta. 2010-luvun hakkuut ovat supistaneet alueen luonnonmetsien pinta-alaa huomattavasti. Jäljellä olevat metsät täyttävät METSO-ohjelman kriteerit pääosin luokassa I, osin luokassa II. Kohteella havaittiin 4 vaarantunutta, 6 silmälläpidettävää ja 2 vanhojen metsien indikaattorilajia. Lisätiedot ja kuvat

Karttimonjoki, Suomussalmi

Peuron ja Ala-Karttimon rannoille sekä Karttimojoen varteen sijoittuva vanhojen metsien ketju yhdistää toisiinsa Kalevalapuistoon kuuluvat Martinselkosen ja Öllörinsärkän suojelualueet. Metsät ovat yli 120-vuotiaita tuoreen ja kuivahkon kankaan kuusi- ja mäntymetsiä. Ne ovat saaneet kehittyä rauhassa nykyaikaisen metsätalouden ulkopuolella, eikä merkkejä vanhoista harsinnoistakaan monin paikoin juuri näy. Vanhoja puuyksilöitä on paljon, ja lahopuuta on jopa useita kymmeniä kuutioita hehtaarilla. Jättimäisiä keloja kohoaa kuusikon yläpuolelle. Osa metsistä on kosteita ja korpisia. Alueelta on tehty 176 havaintoa uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista.

Metsät olivat aiemmin Metsähallituksen ekologisia yhteyksiä, mutta tämä suurimmalla osalla kohdetta hakkuut aikanaan estänyt päätös purettiin myöhemmin. Lisätiedot ja kuvat

Iso-Valkeinen, Kuhmo

Iso-Valkeisen rantakaistaleet ovat kapeita, aiemmissa hakkuissa jätettyjä vesistöjen suojavyöhykkeitä, lähes kulisseja. Nyt nämä pienet luonnontilaisen kaltaiset vanhat männiköt aiotaan avohakata käytännössä kokonaan, koska Metsähalllitus on jostain syystä muuttanut suojavyöhykkeitä koskeavia ohjeitaan. Hakkuun kohteena on myös kokonaan aiemmin säästetty muutaman hehtaarin järveen pistävä ehjä niemi. Järven itälaidalla kulkee UKK-retkeilyreitti kapealla kahden vesistön välisellä kannaksella – sekin aiotaan avohakata. Lisätietoja

Laukkujärvi, Posio

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Harvennushakkuita nykymetsätaloudelta aiemmin säästetyissä 70-160 metriä leveissä järvenrantakaistoissa. Pääosin mäntyvaltaista, paikoin kuusivaltaista vanhaa luonnonmetsää. Aiemmista hakkuista huolimatta valtapuustossa huomattavan paljon yli 200-vuotiaita mäntyjä ja kuusia, joukossa myös järeitä aihkeja. Erittäin järeääkin keloa löytyy jonkin verran. Lahopuun määrä vaihtelee voimakkaasti, välillä 5-30 m3/ha. Keskimäärin lahopuuta arviolta 15 m3/ha. Jatkumo lahopuun laadun osalta hyvä, mistä kertoo jo lajistokin. Elävä puusto voimakkaan eri-ikäisrakenteista. Kohteella on erittäin runsas vanhojen metsien uhanalainen ja silmälläpidettävä lajisto, peräti 16 eri uhanalaisen ja silmälläpidettävän lajin esiintymää joista 40 havaintoa. Karttalinkki / Lisätietoja